Suomessa 2000-luvulla toteutetut kuntaliitokset eivät ole tuoneet liitoskunnille hyödyllisiä elinkeinovaikutuksia. Yliopisto-opettaja Niko Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että kuntien yhdistymisten positiivisista elinkeinovaikutuksista ei ole havaittavissa minkäänlaisia viitteitä.
Vartiainen on tutkinut kuntaliitoksia elinkeinovaikutusten näkökulmasta. Hän on selvittänyt, lisääkö kuntaliitos kunnan houkuttelevuutta asukkaiden, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten sijoittumispäätösten suhteen.
– Tutkimuksessa en kuitenkaan paneutunut tarkemmin yksittäisiin liitoksiin, vaan tutkimus keskittyi liitosten vaikutusten tarkasteluun yleisemmällä tasolla, hän toteaa.
Tutkimusaineistossa oli 48 liitoskuntaa, myös 2007 toteutunut Siikajoen ja Ruukin yhdistyminen sekä Raahen ja Vihannin liitos vuodelta 2013.
– Vaikka kunnan asukasluku kasvaa paperilla, tulokset osoittavat, ettei kuntarajojen poistaminen tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille, työpaikoille tai yrityksille.
Vartiaisen mielestä positiivisia elinkeinovaikutuksia voisi syntyä kahdella tavalla.
– Kun asukasluku kasvaa, se voisi tehdä kunnasta houkuttelevamman asuinpaikan ja myös yrityksille sijoittumiskohteen, mutta näin ei ole selkeästikään tapahtunut.
Kuntien liittyessä yhteen uusi kunta voisi myös tehdä järkevämpää elinkeinopolitiikkaa.
– En pysty sanomaan onko potentiaalia järkevämmälle elinkeinopolitiikalle ylipäätään olemassa, mutta jos on, niin kunnat eivät ole kyllä sitä pystyneet hyödyntämään.