Tuu­li­nen ra­ken­nus­val­von­ta on vailla taas joh­ta­jaa

Rakennusvalvontaan tarvitaan pysyvyyttä, mutta Raahessa johtava rakennusvalvoja on vaihtunut tiuhaan sen jälkeen kun Harry Sanaksenaho jäi virasta eläkkeelle 2013. Lähtijät moittivat työilmapiiriä ja työkulttuuria.

Raahen johtavana rakennustarkastajat ovat olleet lyhytaikaisia. Laila Kankaala, Jari Häkkinen ja Hannu Paasovaara tulivat vain käymään, eikä olemaan. Teknisellä toimella on taas haku käynnistymässä uuden ihmisen hakemiseksi.
Raahen johtavana rakennustarkastajat ovat olleet lyhytaikaisia. Laila Kankaala, Jari Häkkinen ja Hannu Paasovaara tulivat vain käymään, eikä olemaan. Teknisellä toimella on taas haku käynnistymässä uuden ihmisen hakemiseksi.

Raahen johtavan rakennustarkastajan virkaa on hoitanut jo kolme ihmistä Harry Sanaksenahon eläkkeelle jäännin, 2013, jälkeen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki on harmissaan siitä, että rakennustarkastusta ei saada pysyvään olotilaan yrityksistä huolimatta.

–Nyt tämä on saatava kuntoon. Vastuu on työnjohdolla työ- ja ilmapiiriasioissa ja luottamushenkilöillä henkilövalinnoissa. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen on pelattava yhteen. Raahella ja raahelaisilla ei ole varaa tällaiseen, puuskahtaa Myllymäki.

Johtavaksi rakennustarkastajaksi tämän vuoden alkupuolella valittu Hannu Paasovaara jätti tehtävänsä puolen vuoden koeajan jälkeen.

–Onko Raahella varaa rajoittaa rakentamista? Se kulttuuri soti minun ajatusmaailmaani vastaan. Mielestäni rakentamistoimessa pitää luoda puitteet rakentamiselle. Jos kaupunki haluaa lähteä kasvuun, on silläkin merkitystä, miten asiat viedään päättäjille, Hannu Paasovaara sanoo.

Aloittaessaan työt helmikuussa Paasovaara sanoi Raahen Seudun haastattelussa, ettei kaupungilla ole varaa leikkikenttäleikkeihin.

–Mielestäni rakennusvalvonnassa toimitaan joustavasti, mutta määräysten mukaisesti. Kaikki ei teknisessä toimessa ole huonosti, on paljon hyvääkin. Sen verran asioissa on kuitenkin petraamista on, etten halunnut jatkaa Raahessa, vaan palasin vanhaan työhöni Iin kuntaan.

Osa ongelmaa on Paasovaaran mukaan se, ettei teknisen toimen eri osastojen välinen yhteistyö toimi. Hänen mukaansa ongelmat liittyvät myös työilmapiiriin, josta on toki keskusteltu henkilöstön ja esimiehen kanssa, mutta tuloksetta.

–Henkilökunta on oireillut, mutta mielestäni väärällä tavalla. En osaa kuitenkaan sanoa, ovatko kaikki samaa mieltä.

Paasovaara toi Raahen rakennusvalvontaan sähköisen asioinnin, joka onkin hyvällä mallilla.

–Vain jotain hienosäätöä pitää vielä tehdä.

Paasovaara painottaa myös, ettei hän lähtenyt ovet paukkuen vaan keskustelut käytiin hyvässä hengessä.

Laila Kankaala sanoo, että hänen aikanaan ongelma oli työilmapiirissä, eikä hän saanut sitä kuntoon omin voimin, eikä tukea myöskään kaupungin johdolta.

–Jos esimiehen tuki puutuu, se heijastuu suoraan alaspäin. Työ meni kyräilyksi.

Kankaalan jälkeen paikalle tullut Jari Häkkinen sanoo ongelman olevan siinä, ettei rakennusvalvonnalle saanut luotua yhteistä linjaa. Hän painottaa, että olipa linja sitten löysä tai tiukka, sen on oltava sitä kaikille.

–Rakennusvalvonta on yksinkertaista. Sitä varten on määräykset ja ohjeet, joiden mukaan toimitaan. Mitä isompi se porukka on, sitä haastavampaa on saada sama linja kaikille. Lupahakemus tulee käsitellä samalla tavalla, oli se kenen tarkastajan pöydällä tahansa. Asia on käsiteltävä myös samalla tavalla, olipa hakija minkä uskontosuunnan tai minkä poliittisen suuntauksen kannattaja tahansa, sanoo Jari Häkkinen.

Teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo sanoo, että ulkopuoliset huhut huonosta ilmapiiristä kasvattavat vain ongelmaa isommaksi kuin se onkaan.

Työilmapiirin parantamiseksi on kaupungissa tehty koko ajan töitä ja henkilöitäkin on vaihtunut viime vuosina.

Alatalokin korostaa, että rakennusvalvonnan täytyy olla neutraalia toimintaa, jossa henkilökohtaiset sidonnaisuudet eivät saa vaikuttaa.

Hän huomauttaa, että johtavan rakennusvalvojan paikka on haastava tehtävä, jossa pitää pystyä tekemään vaikeitakin päätöksiä.

Paikan täyttämiseksi on saatu lupa rakennetun ympäristön lautakunnalta. Nyt rakennusvalvonnassa on kolme työntekijää. Uuden sähköisen asioinnin ansiosta rakennusluvitus on joustavampaa toimintaa, eikä lupa-asia edellytä välttämättä hakijan käymistä viranhaltijan luona. Työpaineet ovat helpottuneet myös, koska Pyhäjoki irtautui yhteistyöstä.

Lautakunnan puheenjohtaja Niilo Ojala toivoo, että nyt saadaan virkaan pysyvämpi hoitaja. Hän ei halua kommentoida asiaa, koska se on siirtynyt hänen johtamansa lautakunnan vastuulle vasta tällä valtuustokaudella.

Pyhäjoen irtautuminen johtui kunnanjohtaja Matti Sorosen mukaan siitä, että Pyhäjoki saa omalla organisaatiolla jatkuvuutta, laatua ja luotettavuutta. Johtavan rakennustarkastajan vastuulla olisi ollut erityisesi ydinvoimala-alueen hankkeet.

Ilmoita asiavirheestä