FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on seurannut vuosien 2014-2018 aikana rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia Perämeren rannikkoalueella Kalajoella, Pyhäjoella, Raahessa, Iissä ja Simossa.
Seurannassa oli 13 tuulipuistoa, joissa on yhteensä yli 180 voimalaa.
– Kyse on ensimmäisistä Suomeen rakennetuista teollisen mittakaavan maatuulivoimapuistoista, FCG:n biologi ja erityisasiantuntija Ville Suorsa kertoo.
Seurannan tulokset yllättävät myönteisesti muuttolintujen osalta. Toisin kuin ennakoitu, isokokoiset muuttolinnut eivät joudu voimaloiden siipien silppuamaksi. Pitkän seurantajakson aikana yhdenkään hanhen taikka joutsenen ei havaittu törmänneen voimaloihin.
Koko seurantajakson aikana löydettiin ja ilmoitettiin yhteensä 48 tuulivoimalaan törmännyttä lintua. Määrä on erittäin pieni, kun ottaa huomioon Perämeren rannikon kautta muuttavien lintujen valtavan määrän.
Ikävän yllätyksen toivat metsäkanalinnut. Yhteensä 13 metsoa ja koppeloa koki törmäyskuoleman. Teeriä menehtyi 2 ja riekkoja 1. Törmäykset yllättivät siinäkin mielessä, että sillä metsäkanalinnut eivät törmänneet voimalan lapoihin vaan runkoon.
Syitä voi vain arvailla.
– On veikkailtu, että metsäisessä maastossa valkoinen voimalan torni antaa vaikutelman avoimesta lentokäytävästä, jota kohti lintu erehtyy suunnistamaan. Teoriaa tukee sekin, että metsäkanalintujen näkökyky ei ole hyvä kohtisuoraan eteenpäin, Ville Suorsa toteaa.
Törmäystilaston kakkossijan jakavat merikotka ja naurulokki, molempia menehtyi 5. Tervapääskyjä kuoli 4.
– Tervapääskyn törmäystodennäköisyys on laskennallisesti hyvin pieni, mutta niiden on havaittu saalistelevan ja kaartelevan lapojen ulottuvilla.
Tilastosta löytyvät myös harmaalokki, harmaasieppo, helmipöllö, järripeippo, keltasirkku, kurki, laulurastas, merilokki, pajulintu, suopöllö, telkkä, tilhi ja varpushaukka.
Näin laajaa selvitystyötä ei ole Suomessa aiemmin tehty. Tähän saakka tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia on jouduttu arvioimaan etupäässä ulkomaisen tutkimustiedon sekä laskennallisten todennäköisyyksien perusteella.
Linnuston seurantaan käytetty kokonaistyömäärä on mittava.
– Simon ja Iin alueella tarkkailua oli yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoella ja Pyhäjoella 120.
Tarkkailupaikoille on rakennettu torneja, joista avautuu esteetön näkyvyys koko tuulipuiston alueelle.
Tornissa törröttävää tarkkailijaa tultiin jututtamaan harvoin.
– Mutta he jotka tulivat, hämmästelivät lähes poikkeuksetta, kuinka isotöistä puuhaa linnuston seuranta loppujen lopuksi onkaan.
Nyt valmistunut linnustovaikutuksien seurantaraportti tulee olemaan pätevä työkalu laajemminkin.
Linnustovaikutusten päätulokset olivat hyvin samankaltaisia huolimatta alueiden eroavuuksista, joten tuloksia voidaan yleistää vastaavantyyppisille alueille ja samankaltaisten lintujen liikkumiseen muuallakin Suomessa, Ville Suorsa ennakoi.
Taustaa
Perämeren rannikkoalueella on valtakunnallisesti tärkeitä muuttoreittejä. Kalajoen ja Raahen välillä on mm. laulujoutsenen ja metsähanhen päämuuttoreitti.
Muuttavien lintujen käyttäytymistä selvitettiin muutontarkkailun avulla. Lisäksi etsittiin tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja maastosta kävelemällä järjestelmällisesti ja säännöllisesti voimaloita ympäröivät alueet läpi.
Havaintoja törmäystapauksista on saatu myös yleisöltä sekä voimaloiden huoltohenkilökunnalta.
