Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Pasi Pitkänen astui Risto Pietilän saappaisiin viime vuoden marraskuussa. Nyt lähes yhdeksän kuukauden työrupeaman ja kesäloman jälkeen mies kokee, että Raahe on lunastanut lupauksensa uudesta alusta ja enemmän. Taakse jäi työ Porin kaupungin elinkeinopalveluyksikössä. Muu perhe seurasi kohta perässä. Pitkäsen edessä häämötti pesti, jota oltiin myyty hakijoille muun muassa adjektiiveilla "mielenkiintoinen ja työntäyteinen".
– Sitä se on ollut alusta asti, mutta samalla koen saaneeni työhöni mukaan pari bonusta.
Raahe ja sen seutukunta elää uutta etsikkoaikaansa ja se tuo Pitkäsen työhön ripauksen omaa suolaa. Ulottuvuuksia ja uusia kerroksia, joista hän ei tiennyt vuosi sitten vielä paljoakaan.
– Raahen kaupungin organisaatio elää murroksen aikaa. Puhutaan eteenpäin katsovasta ilmapiiristä, jossa on hyvä tekemisen meininki. Siinä on ilo olla mukana.
Kaupungin markkinointi ja viestintä ovat alkaneet saada uutta huomioita. Pitkäsen mukaan tekemistä riittää siihen miten asiat kerrotaan, mutta viime vuosina raahelaiset ovat alkaneet tajuta oman kaupunkinsa hienouden. Kaupunki-imagon vahvistuminen ei ole pelkästään mainonnan käsissä, vaan muutos lähtee pitkälti siitä, kuinka laadukasta elämää raahelainen kokee elävänsä. Hypetystä vai ei, on tärkeää miten kaupungista puhutaan turuilla ja toreilla eikä pelkästään sosiaalisessa mediassa.
– Asioista voidaan kinastella ja olla eri mieltä neljän seinän sisällä, mutta ulospäin vastakkaisuutta ei tulisi näyttää. On tärkeää, että ulkopuolisille viestimme yhtenäisesti, positiivisessa hengessä.
Raahen maine on paikoittain tabula rasa, tyhjä taulu, johon on helppoa alkaa piirtää uutta jälkeä.
– Esimerkiksi porilaiset tietävät Raahesta vain ehkä Rautaruukin ja pesäpallon. Toisaalta se kertoo siitä, että täällä on eletty viime vuosikymmenet hyvää ja vakaata elämää. Ei ole tarvinnut pitää itsestä meteliä.
Pitkänen haluaa kehittää tulevaisuudessa mielikuvaa oudosta, mutta kiehtovasta Raahesta.
– Kaupungin halu brändäytyä on nyt aivan uudella tasolla.
Raahen seudun elinkeinoelämästä ei tietenkään voida puhua ilman mainintaa suurhankkeista. Pitkäsen mukaan kaiken ytimessä on seutukunnallinen yhteistyö, vaikka mistä kulmasta aihetta käsittelisi.
– Meillä on hyvin vahvat kunnat Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki, joiden kunnanjohtajat tekevät tiivistä yhteistyötä.
Pitkäsestä on pelkästään hyvä asia, että esimerkiksi Pyhäjoki on saanut oman elinkeinojohtajan.
– Se ei ole epäluottamuslause minua kohtaan. Näen seutukunnan kehittämisen kokonaisuutena ja sen kannalta kyseessä on positiivinen lisä.
Pitkäsellä on kokemusta Olkiluodon ydinvoimalan rakennushankkeesta ja kuinka valtavista toimeksiannoista käytännössä on kyse.
– Se joka kauppaa vaikka puhelinliittymät saitille, saa varmasti vuoden työntekijän palkinnon.
Suuret toimijat haluavat ostaa laajoja paketteja, jotka kattavat työn rakentamisesta ja asentamisesta huoltoon. Paikalliset toimijat ovat uuden edessä, sillä suuret projektit pienillä paikkakunnilla pakottavat yhteistyöhön.
– Yhteistyö kilpailijan kanssa ei ole helppoa, mutta ei täällä pahimmasta päästä olla. Täällä on soitettu naapurille ja konepajat ovat lainanneet miehiä puolin ja toisin.
Pitkänen visioi Raahesta jonkin asteen kiertotalouden esikuvaa.
– Esimerkiksi Fennovoima markkinoi itsestään kuvaa päästöttömästä sähköntuottajasta. Ja sitä se onkin. Samalla Raahessa toimii yli 60 tuulivoimayksikköä, joka on uusiutuvaa energiaa. Koko seutukunta on merkittävä tuulivoimaloiden keskittymä. Talot lämpenevät täällä terästehtaan hukkalämmöllä. Raahe voisi ottaa etunojaa siitä, että on vähähiilinen kaupunki. Voisimme ottaa hieman koppia kiertotaloudesta, summaa Pitkänen.
