Raahen Seutu kysyi nettisivuillaan lukijoiden mielipidettä, tarvitseeko työnantajan antaa tukea työntekijän liikuntaharrastukseen. Kyselyyn tuli kaikkiaan vajaat 200 vastausta.
Peräti 82,9 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kyllä tarvitsee, koska se näkyy myös työntekijän työn jäljessä. 7,6 prosenttia vastasi, että ei, koska mitäpä se työnantajalle kuuluu, mitä työntekijä harrastaa. 3,5 prosentille vastanneista oli ihan sama, tukeeko työnantaja vai ei.
Loput prosentit menivät muu-vaihtoehdolle, jossa vastaaja pystyi tuomaan esiin omia näkemyksiään.
Avoimeen vastauskenttään tuli runsaasti kommentteja aiheeseen liittyen.
– Kyllä liikunta olisi hyvä keino pitää yllä terveyttä. Jos siihen pitää saada taloudellista tukea työnantajalta, niin silloin on palkka liian pieni tai sitten työntekijän rahan käytössä vikaa.
Eräs kyselyyn vastanneista muistuttaa, että liikunnan tukemiseen käytetty raha on pois sairausmenoista.
– Kymppi liikunnalle on satanen pois sairausmenoista. Samoin voidaan tukea ja kannustaa kaikenlaista harrastustoimintaa.
Kommenteissa nostettiin esiin myös kulttuurin merkitys. Eli liikunnan tukeminen ei ole ainoa tärkeä asia.
– Kaikille työkyvyn ylläpito ei ole liikuntaharrastuksesta kiinni ja näin ollen vaihtoehdot voivat olla kulttuuri- sekä urheilutapahtumat. Mieli kun voi hyvin, työntekijäkin voi hyvin.
Eräs vastanneista halusi tuoda esiin myös työttömän liikuntaharrastamisen.
– Oliskohan aihetta työttömien ja köyhempien saada tukea liikuntaharrastukseen? Esim. Oulussa otettu työttömät huomioon. Raahessa todettu että työttömät eivät tarvitse liikuntaharrastuksia.
Tällä viikolla julkaistiin myös Olympiakomitean tilaama Henkilöstöliikunnan barometri. Sen mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan valtaosassa työpaikoista (85 prosenttia). Liikunnan tukeminen on tyypillistä nimenomaan suurille työyhteisöille, joissa käytännössä kaikissa tuetaan liikuntaa rahallisesti tai muuten palveluja järjestämällä.
