Erja Arvola katselee kasvihuoneessa lentävää kimalaista, jolla on jaloissaan suuri siitepölypallo.
Kimalaisten tulo tomaatin pölyttäjiksi mullisti Pattijoella sijaitsevan Arvolan Puutarhan työt 1990-luvulla. Sadot paranivat, kakkosluokan tomaatit vähenivät ja pölyttämättömiä kukkia ei ollut enää entiseen malliin.
Ennen ensimmäisen kimalaispesän tuloa, pölyttäminen tehtiin käsin kukkaa täristämällä.
– Ei niin hyvin pysty tekemään kuin nämä tekevät, Markku Arvola sanoo.
90-luvulla puutarha oli hänen vanhempiensa hallussa, mutta hän muistaa, kuinka suuren muutoksen ja helpotuksen kimalaiset saivat aikaan.
Arvion mukaan yksi kimalainen käy päivän aikana 6 000 kukassa. Siihen määrään pääsemiseksi ihmisen täytyy olla hyvin vikkelä tai työntekijöitä paljon.
Arvolan puutarhalla tomaatteja kasvatetaan kolmessa kasvihuoneen osiossa. Jokaisessa osiossa on kerrallaan yksi pesä. Yksi pesä kestää 6–8 viikkoa. Pesän tehottomaksi muuttumisen huomaa siitä, että kimalaiset eivät mene enää kukkiin, vaan lentelevät ympäriinsä.
Tänä vuonna ensimmäiset kimalaiset saapuvat maaliskuun toisella täydellä viikolla. Työt jatkuvat jotakuinkin elokuun alkuun.
Kauden aikana pesiä tarvitaan kaikkiaan yhdeksän.
Pesiä on erikokoisia. Keskikokoisissa pesissä on pari sataa kimalaista, joten kasvihuoneissa käy välillä aika kuhina.
Kimalaisilla on pistin, mutta ne eivät käy hyökkäykseen.
– Nämä eivät pistä. Nämä ovat hyvin rauhallisia kavereita, Erja Arvola sanoo.
Arvolalle kimalaiset tulevat pesissä suomalaisesta liikkeestä, mutta hyönteiset on kasvatettu Hollannissa. Kun yksi pesä maksaa jotain 70 ja 90 euron väliltä, tehokkaita työtunteja saa aika edullisesti.
Pesissä on kaksi aukkoa, yksi sisääntuloa ja toinen uloskulkua varten. Rakenne on sellainen, että sisääntuloaukosta kimalaiset eivät pääse ulos. Hyönteiset voi siis tarvittaessa sulkea pesään.
Tomaattien lisäksi Arvolan Puutarhassa kasvatetaan kurkkuja, munakoisoja, paprikoita ja chilejä.
Kasvihuoneisiin ei haluta taudin aiheuttajia tai sinne kuulumattomia ötököitä. Kurkku voi saada tartunnan esimerkiksi vesimelonista peräisin olevasta viruksesta. Pahimmillaan kurkkujen saama tauti voi johtaa viljelyn loppumiseen kokonaan.
Kasvihuoneissa kuljetaan työkengillä eivätkä työntekijät saa tuoda evääksi esimerkiksi muualta peräisin olevia tomaatteja, kurkkuja tai paprikoita. Rajoitukset käydään tarkasti läpi jokaisen uuden kausityöntekijän kanssa. Arvoloilla on eri työntekijät tomaateille ja kurkuille, jotta mitään epätoivottua ei kulkisi kasvihuoneesta toiseen.
Kimalaisia puolestaan saattavat vaivata niiden mukana kulkevat punkit.
Talvella lämpötila kasvihuoneissa laskee pakkasen puolelle. Kylmyys tappaa muun muassa sisällä olevat jauhiaiset. Ne ovat kasvihuoneviljelyn merkittävimpiä tuhohyönteisiä.
Kimalaisten pesät ovat suhteellisen korkealla, mutta pesissä oleva kimalaisten ravintoliuos houkuttelee paikalle muurahaisia. Myös kimalaisten toukat ovat muurahaisten mieleen. Ovelina otuksina muurahaiset löytävät reitin pesälle mitä uskomattomimmista paikoista. Kun muurahaiset pääsevät pesään, niistä on todella hankala päästä eroon.
Kimalaiset
Kimalaiset kuuluvat bombus-sukuun.
Kimalaiset jaetaan varsinaisiin kimalaisiin ja loiskimalaisiin.
Kimalaislajeja tunnetaan noin 260.
Suomesta on tavattu 37 kimalaislajia.
Varsinaisten kimalaisten yhteiskunnat muodostuvat kuningattaresta, työläisistä ja koiraista.
Tehokkaita pölyttäjiä
Kimalainen vastaa suurelta osin esimerkiksi metsämarjojen pölytyksestä.
Kimalaisilla voidaan korvata täysin käsin tehtävä pölytys.
Kimalainen pureutuu kukkaan ja saa sen tärisemään.
Kimalaisia on siirretty viljelyalueille varmistamaan tärkeiden viljelykasvien pölytys.
Ennen kimalaisten käyttöä viljelijät luottivat viljelykasvista riippuen, mehiläisiin, käsin pölytykseen tai kasvunsääteisiin.
Kimalaisten tekemänä pölyttäminen on huomattavasti nopeampaa kuin käsin.
Pölytys käsin vie aikaa ja sen toteuttaminen on hankalaa.
1800-luvun lopulla kimalaisia vietiin Euroopasta puna-apilan pölyttäjiksi Uuteen-Seelantiin.
Uusi tulokas Suomessa
Suomessa kontukimalainen on ilmeisesti levinnyt luontoon tarhakarkulaisena tai se on levinnyt Ruotsista tai Virosta.
Suomeen on tuotu kontukimalaisia kasvihuoneissa kasvatettavien tomaattien ja mansikoiden pölyttäjiksi.
