Hallitus on tällä viikolla käsitellyt kautensa viimeistä budjettiesitystä. Listan merkittävimpiin asioihin voi laskea työllisyyteen liittyvät toimet, kuten palkkatuen lisääminen työttömien ja osatyökykyisten työllistämiseksi sekä kertaluontoinen Lex Lindström 2, jonka turvin 60 vuotta täyttäneet ja viisi vuotta työttömänä olleet henkilöt pääsevät halutessaan eläketuen piiriin.
Myös kannustinloukkuja pyritään purkamaan muuttamalla sovitellun työttömyysetuuden maksatusajankohtaa, jotta lyhytaikaisen työn vastaanotto helpottuisi. Lisäksi oleskelulupien käsittelyä sujuvoitetaan.
Talouskasvun ansiosta hallituksen tavoitteen 72 prosentin työllisyysasteesta voi katsoa toteutuneen. Silti Suomessa on edelleen varsin paljon parhaassa työiässä olevia työttömiä. Samaan aikaan yritykset valittavat työvoimapulan hidastavan jo niiden liiketoiminnan kasvua. Elinkeinoelämän Keskusliiton yrityskyselyssä melkein 70 prosenttia yrityksistä kertoi vaikeuksista löytää sopivaa henkilöstöä.
Avautuvat työpaikat eivät välttämättä helpota työttömien tilannetta, sillä niihin värvätään paljon väkeä työmarkkinoiden ulkopuolelta, esimerkiksi oppilaitoksista. Työllistymisen kannalta ongelma on, että työttömien taidot ja yritysten osaamistarpeet eivät kohtaa.
Maantiede aiheuttaa osan ongelmista, sillä matalapalkkainen, osa-aikainen tai kausiluonteinen työ ei välttämättä houkuttele muuttamaan satojen kilometrien päähän. Työllistymisessä on myös inhimillinen puolensa, perhe ja omistusasunto pitävät usein tiukasti otteessaan.
