Hallituksen tuoreimmasta työttömyysturvalakiehdotuksesta päällimmäisenä tulee mieleen työttömän velvollisuus hakea yhtä työpaikkaa viikossa, mikäli hän mielii välttää 60 päivän karenssin. Vaihtoehtoisesti työhakemusten tehtailun voi välttää tekemällä pätkätyötä, toimimalla yrittäjänä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin.
Ydinajatus on siirtää vastuuta työllistymisestä työttömälle itselleen, mikä onkin ihan oikein. Paras tulos työttömän kannalta saavutetaan, kun hän itse pyrkii aktiivisesti työllistymään. Iso osa työttömistä hakee kaikkia ajateltavissa olevia työpaikkoja ilman pakkoakin. Ikävä kyllä hakemuskiintiöiden taustalla tuntuu vaikuttavan ajatus, että työttömyys on työnhakijan vika. Hyvin usein työttömyys johtuu siitä ikävästä tosiasiasta, että työtä ei vain ole tarjolla.
Pahimmillaan työttömyysturvauudistus johtaa hakemusten tehtailuun pelkästään hakemuskiintiön täyttämiseksi. Se ei ole sen kummemmin työnhakijan kuin työnantajankaan etu. Kukaan työntekijää etsivä ei halua kahlata läpi kymmeniä tai satoja hakemuksia, jotka on tehty vain työttömyysturvan säilyttämiseksi. Ja mitä tekevät ne työttömät, joiden lähiseudulle ei yksikertaisesti aukea sellaisia paikkoja, joihin heillä olisi mahdollisuus työllistyä?
Työttömyystilanteen valopilkkuna voi pitää työ- ja elinkeinoministeriön viime viikolla julkaisemaa arviota, jonka mukaan työttömyyslukemat kohentuvat paljon ennakoitua nopeammin.