Uniapnea on sairaus, joka kuorsauksen lisäksi aiheuttaa monenlaista muutakin haittaa.
Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Uniapnealla on myös yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen.
Hyvä uutinen on, että uniapnea voidaan helposti todeta ja sen hoito on tehokasta.
Uniapnea on unihäiriö, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Hengityskatkosten eli apneoiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista aina yli minuuttiin. Katkoksessa veren happipitoisuus laskee.
Kun happipitoisuus on laskenut riittävän alas, aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja vetäisee ilmaa sisään. Hengityskatkoksen aiheuttaa nielun ahtautuminen, kun lihakset nukahtamisvaiheessa rentoutuvat. Ahtautumisen syynä on usein runsas rasvakudos, mutta syy voi olla rakenteellinen.
Uniapnean selvin oire on voimakas, katkonainen kuorsaus. Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän varsinaisesti herääkään. Päiväsaikaan ihminen kokee vireystilan alenemista; hän voi olla säännöllisesti uupunut työpäivän jälkeen, ärtynyt, masentunut, eikä pysty keskittymään.