Keväällä Raahen terveyskeskuksen vastaanoton kiireettömien potilaiden jonossa oli vajaat 1 300 odottajaa. Tällä hetkellä jonossa on vain pari sataa.
Osastonhoitaja Ritva Karppinen kertoo, että nyt on pystytty antamaan aikoja viime viikolla yhteyttä ottaneillekin.
Ajat menevät tammikuun puolelle. Keskimäärin lääkärille tai hoitajalle pääsyä joutuu tällä hetkellä odottamaan kuukaudesta kahteen. Kesällä jonotusaika oli kolmesta neljään kuukauteen.
Jonoja on tarkoitus lyhentää vielä lisää.
Takana oli pari vuotta, jolloin jonot olivat paljon lyhyempiä. Keväällä lääkäritilanne heikkeni ja jonot alkoivat jälleen pidentyä.
–Kesällä todettiin, että näin ei voi jatkua, hyvinvointikuntayhtymän hoitotyön johtaja Minna Alatalo sanoo.
Ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan pohtimalla, kuinka asiakkaiden palvelutarpeeseen voitaisiin vastata.
Yksi ratkaisu oli, että hoitajat soittivat jonottajille ja kysyivät heidän vointiaan. Osa oli jo saanut ongelmaansa avun, mutta ei ollut hoksannut ilmoittaa siitä. He olivat saattaneet tavata hoitajan ja lääkärin jo jostain muusta syystä.
Potilaita ohjattiin erikoissairaanhoitajien, esimerkiksi diabetes- ja keuhkohoitajien, vastaanotoille.
Karppinen sanoo, että pelkästään näillä keinoin jonot lyhenivät 150:llä.
Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä yhteydenottoihin ja niitä on tarkoitus jatkaa.
–Se oli asiakasnäkökulmasta uutta, että lähdimme soittamaan. Se on paljon parempi kuin epämääräinen kelluminen, kun ei oikein tiedä, onko jonossa vai ei, Alatalo sanoo.
Kun jonottajille soitetaan, heidän ei tarvitse soittaa ja tiedustella jonotuksen pituutta. Se taas vapauttaa resursseja.
Puheluilla varmistettiin myös se, että asiakkaat varmasti jonottavat oikeita asioita.
Toisena keinona oli Raahen terveyskeskuksessa alkanut kansanterveyshoitajan vastaanotto. Hän ottaa vastaan kansansairauksia, kuten sydänsairauksia, diabetesta ja verenpainetautia, sairastavia.
Pitkäaikaissairaat saavat tarvitsemansa avun hoitajalta, joten lääkäriresursseja vapautuu.
Kansanterveyshoitajan vastaanotto on hoidettu sisäisin järjestelyin.
–Tämä vaatii hoitajan osaamiselta paljon, Alatalo sanoo.
Avohoidon tulosyksikön johtaja Ritva Kanervo sanoo, että kansanterveyshoitajat voivat hoitaa osan pitkäaikaissairaiden määräaikaistarkastuksia. Lääkäriaika voi olla esimerkiksi joka toinen vuosi.
Kolmas keino jonojen purkamiseen oli lääkärien ilta- ja lauantaivastaanottojen aloittaminen.
Vastaanottoja on saattanut olla lauantaisin pitämässä yhdeksänkin lääkäriä.
Ilta- ja lauantaivastaanotot ovat olleet käytössä nelisen kuukautta. Niiden on tarkoitus jatkua vielä ainakin ensi kevään.
Toimintaa on tehostettu myös päivystyksen ja lääkärivastaanoton tiiviimmällä yhteistyöllä. Asiakas on pyritty hoitamaan mahdollisimman pian ilman pompottelua.
Esimerkiksi korvakipuinen lapsi on voitu hoitaa päivystyksessä eikä häntä ole passitettu kotiin odottamaan seuraavana päivänä jaettavia kiirevastaanottoaikoja.
Päivystyksessä potilaan hoitaminen on taas puolestaan vapauttanut kiirevastaanottoaikoja, jotka eivät ole riittäneetkään.
Osaltaan hoitoon pääsemistä nopeuttaa ja jonojen pitenemistä hidastaa ensi vuonna alkava fysioterapeutin suoravastaanotto.
Flunssa-aikoina vastaanottojen painetta vähentää se, että tauti hoidetaan kotikonstein. Päivystykseen tavallisen flunssan takia ei kannata lähteä.
Flunssan kotihoito
Lepo on paras lääke, varsinkin kuumeisena.
Tulehduskipulääke tai parasetamoli alentaa kuumetta.
Älä käytä samanaikaisesti valmisteita, jotka sisältävät kahta tulehduskipulääkettä. Esimerkiksi Buranaa ja Finrexiniä ei saa käyttää samaan aikaan.
Sinkkivalmisteet lyhentävät sairastamisaikaa ja helpottavat oireita.
Antibakteeriset tuotteet, kuten imeskelytabletit, rauhoittavat kurkkukipua, yskää ja kurkun kutinaa.
Flunssa kestää 7–10 päivää, mutta flunssan jälkeinen yskä voi jatkua useita viikkoja.
Flunssakauden aikana paras keino torjua tauti on ahkera käsien pesu.