Viime syksyn budjettiriihessä sovitut kiinteistöverojen alarajojen korotukset vain säikäyttivät Raahen alueella, jälkiä jättämättä. Alarajat olivat jo ennestään niin korkealla, ettei valtion pakkokorotusta tarvittu.
Kevään puoliväliriihen jälkeen on toisin.
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta johtuvaa kuntien kassavajetta valtio on suunnitellut paikkaavansa osin nostamalla yhteisöveron tilitystään kunnille ja lisäämällä valtionosuutta.
Keinovalikoimassa ovat jälleen myös kiinteistöverot. Mitä todennäköisimmin korotukset kohdistuvat eniten tuottaviin eli tontista ja liikerakennuksista maksettavaan yleiseen kiinteistöveroon ja pysyvästä asunnosta maksettavaan vakituisen asunnon kiinteistöveroon.
Asumiskustannukset uhkaavat nousta ainakin Pyhäjoella, mikäli vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron alarajaa hilataan nykyisestä 0,41 prosentista väläyteltyyn 0,44 prosenttiin. Pyhäjoella asumisesta verotetaan juuri tuon 0,41 prosentin verran. Naapurikunnissa asuminen on ollut jo kalliimpaa, sillä Raahessa ja Siikajoella prosentit ovat olleet 0,5.
Mikäli päivähoitomaksujen alennuksesta johtuvaa kuntien kassavajetta paikataan myös yleisen kiinteistöveron alarajan korotuksella nykyisestä 0,93 prosentista 0,96 prosenttiin, eivät Raahen alueen kunnat ole ainakaan pakkoraossa.
Raahessa ja Siikajoella yleinen kiinteistöveroprosentti on yksi. Pyhäjoella tontin ja liikehuoneiston omistaminen on naapureita kalliimpaa 1,15 yleisellä kiinteistöveroprosentilla.
Eikä tässä vielä kaikki. Hallitusohjelmassa on mainittu kiinteistöveron korotus myös vuonna 2019. Tuolloin tavoitteena on kerätä 25 lisämiljoonaa.