Huomenna alkaa vaalipitoinen vuosi 2019. Luvassa on ainakin huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit ja toukokuussa järjestettävät europarlamenttivaalit.
Ensi vuodelle suunniteltujen maakuntavaalien perään voinee vielä piirtää kysymysmerkin, sillä kaikkien aikojen ensimmäisiksi suunniteltuja maakuntavaaleja on lykätty jo useaan otteeseen.
Kevään vaalikamppailu on jo värittänyt puolueiden ulostuloja pitkin syksyä. Vaalien alla asioista sopiminen vaikeutuu, kun ärhäköillä puheilla yritetään koota omia joukkoja kasaan.
Vaalit ovat kiinnostavaa ja työteliästä aikaa myös joukkoviestimille. Omaa äänestyspäätöstään pohtivalle äänestäjälle nykytilanne on haastava, sillä sosiaalinen media ja erilaiset häirintäpyrkimykset vaikeuttavat asiapohjaisten päätösten tekemistä, niin uskoo kolmasosa vastaajista IRO Research Oy:n marras-joulukuussa tekemässä tutkimuksessa, joka toteutettiin Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.
Tulosten mukaan seitsemän äänestäjää kymmenestä hakee eduskunta- ja europarlamenttivaalien äänestyspäätöksiin eniten tukea perinteisistä medialähteistä eli sanomalehdistä ja televisiosta. Nuorimmat äänestäjät hakevat tietoa myös sosiaalisesta mediasta ja Googlesta. Äänestäjien herkkyys erilaisia vaikutuspyrkimyksiä kohtaan on hyvä asia, sillä se pakottaa heidät pohtimaan eri viestijöiden luotettavuutta ja mahdollisia taka-ajatuksia. Sosiaalisessa mediassa ongelmat liittyvät paitsi tiedon luotettavuuteen myös pirstaloituneisuuteen. Somessa tieto on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä.