Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku laskee vuoden 2031 jälkeen, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Raahen alueella väkiluvun lasku on jo arkipäivää. Ennusteen mukaan ensi vuoden lopulla meitä on 32 653 ja viiden vuoden kuluttua 31 270.
Kuten muualla maassa, myös Raahen alueella syntyvyys tulee laskemaan edelleen tulevina vuosina. Ennusteen mukaan Pyhäjoella on ensi vuonna 23 alle vuoden ikäistä lasta ja vuonna 2040 heitä on 19. Raahessa lasku on isompi. Ensi vuonna vastasyntyneitä on noin 201 ja vuonna 2040 vain 166. Siikajoella on ensi vuonna ennusteen mukaan 52 alle vuoden ikäistä lasta ja vuonna 2040 vain 44.
Syyt syntyvyyden laskuun mietityttävät valtakunnallisesti. Raahen Seutu kysyi lukijoiltaan, onko heillä lapsia ja minkälaiset asiat ovat vaikuttaneet perheen perustamiseen.
174:stä kyselyyn vastanneesta lapsia oli suurimmalla osalla. Lapsia on hankittu, sillä oma perhe on koettu tärkeäksi. Reilulla 31 prosentilla vastaajista ei ollut lapsia. Heistä noin 28 prosenttia on tehnyt päätöksen vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.
– En tunne oloani luontevaksi lasten kanssa enkä halua lapsia maailmaan, jossa pinnallisuus ja eteneminen mahdollisimman korkealle on päätavoite, perustelee päätöstään 25-vuotias mies.
Oli lapsia tai ei, omalla elämäntilanteella on iso merkitys perheen perustamisessa.
36-vuotias lapseton nainen sanoo, että ensin perheen perustamiseen vaikutti vakituisen työn puute ja nyt ikä. 40-vuotias mies puolestaan kertoo, että toista lasta ei voi edes harkita, kun asumisen kustannukset ovat liian korkeat eikä matalat palkat tahdo riittää nytkään.
– Lapsiin menee paljon rahaa. Yksinkertaisesti täytyisi olla miljonääri, että pystyisi lapsen nyky-Suomessa kasvattamaan, sanoo vapaaehtoisesti lapseton 23-vuotias mies.
Myös vaikeus löytää sopiva puoliso, on vaikuttanut joidenkin vastaajien perheenperustamissuunnitelmiin.
44-vuotias mies huomauttaa, että synnytysten keskittäminen ja sitä myötä pitkät synnytysmatkat sekä neuvolaohjauksen alasajo ovat iso syy synnytysten vähenemiseen.
– Myös koulutustason nousu ja työelämässä etenemisen paineet vähentävät lapsia, hän jatkaa.
Vapaaehtoisesti lapsettomat kokevat, että poliittisilla päätöksillä heidän mieltään ei muuteta. Muiden mielestä perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen. Etenkin parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
– Esimerkiksi nostamalla osittaisen hoitorahan määrää työssäkäyviltä ja pienentämällä päivähoitomaksuja, ehdottaa 39-vuotias nainen.
Vastaajista iso osa kokee, että perheitä pitäisi tukea nykyistä enemmän. Esimerkiksi perinteisiä kodinhoitajia kaipaa moni. Myös taloudellista tukea tulisi lisätä ja esimerkiksi lapsiperheiden verotusta laskea. Moni kokee, että vanhemmilla pitäisi olla myös mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lasta pidemmäksi aikaa ja että tätä päätöstä arvotettaisiin ja tuettaisiin.
30-vuotias mies huomauttaa, että ongelma on kokonaisuus isoja asioita, jota ei muuteta pelkällä perhepolitiikalla. Hänen mukaansa tilanteeseen ollaan ajauduttu työelämän muutosten vuoksi, kun suorituskeskeisyys ja individualismi ovat korvanneet perhekeskeisyyden.
21-vuotias mies on sitä mieltä, että Suomeen pitäisi tehdä koko maan kattava turvaverkosto, joka kannustaisi ihmisiä entistä enemmän perheenlisäykseen. Hänen mukaansa se tarkoittaisi sitä, että pienetkin paikkakunnat pidetään elinvoimaisena säilyttämällä mahdollisimman paljon sosiaali- ja terveyspalveluja, jotta lasten hankkiminen ei olisi niinkään ongelma vaan enempi koko perheen ilo.
Vastaajista osa kokee julkisen keskustelun syntyvyydestä ja väestönkasvusta ahdistavana. 21-vuotias nainen huomauttaa, että keskustelu on yksipuolista ja asiaa ajatellaan vaan talouden kannalta. Eräs vastaajista kysyy, miksi äitien pitää heti ajatella työhön paluuta.
– Meitä painostetaan tekemään lapsia, koska vanhemmat sukupolvet pelkäävät eläkkeidensä puolesta, tuumaa 29-vuotias nainen.
31-vuotias vapaaehtoisesti lapseton nainen kokee väestökeskustelun olevan epätoivoista, sillä se on ristiriidassa ilmastokeskustelun kanssa. 29-vuotias mies puolestaan kokee julkisen keskustelun syyllistävänä lapsiperheitä kohtaan – samasta syystä.
– Globaalisti liikakansoitumme ihmiskuntana. Ajatellaan, että sivistyneinä länsimaalaisina meidän pitäisi hillitä suuresti lisääntymistämme, jotta kestäisimme paremmin kokonaismuutoksen. Tämä ahdistaa hieman nuorta vanhempaa, jolla on tarkoitus hankkia kolme tai neljä lasta yhteensä, jos suinkin ne saa puolisonsa kanssa.
21-vuotias mies sanoo, ettei julkinen keskustelu ole kovinkaan rakentavaa, kun toisessa ääripäässä keskustelua on suomalaisten synnytystalkoot ja toisessa ääripäässä ne, jotka perustelevat lapsettomuutta ilmastonmuutoksella. Hän huomauttaa, että keskustelussa on unohdettu myös seksuaalivähemmistöt, joiden asemaa olisi parannettava, jotta heilläkin olisi paremmat edellytykset saada lapsia.
– Meidän tulisi myös muuttaa tapaa, miten keskustelemme lasten hankinnasta ja antaa tulevaisuuden sukupolville vapaat kädet toimia haluamallaan tavalla. Tuetaan perheenlisäystä kaipaavia ihmisiä parhaamme mukaan, kertaluonteiset raha-avustukset tuskin riittävät perheonneen, hän huomauttaa.
Kysely
Raahen Seutu kysyi syntyvyyteen liittyviä kysymyksiä verkkosivuillaan 30.9.-1.10.
Kyselyyn vastasi kello 14 mennessä 166 Raahen Seudun lukijaa.
Vastaajat olivat iältään 17–79-vuotiaita.
