Päivä alkaa hyvin kun on saanut nukkua pitkään. Saatan nukkua 8–10 tuntia yössä, mutta uneen pääseminen on vaikeaa. Se juontaa vuosista, jolloin olin Blues Moonissa baarimikkona. Silloin unirytmi kääntyi huonoksi. Valvon helposti aamuyölle asti jos ei ole seuraavana aamuna menoa. Jos on töihin lähtö, nousen viime hetkellä ylös, syötän akvaariokalat ja lähden.
Katsoin viimeksi elokuvan, joka oli uusi versio Papillonista, se jäi vielä kesken. Televisiosta seuraan muun muassa Amerikan kovimpia keräilijöitä. Se on hauska. Poliisisarjoista seuraan Holmes N.Y.C.:tä, joka on ikään kuin nykyaikainen Sherlock Holmes. Se on hyvä rikossarja.
Olen innostunut keräilystä. Kerään vhs-, dvd- ja blueray-elokuvia. Sarjakuvia olen myös kerännyt, mutta ovat jääneet nyt vähemmälle. Juuri vein Jokelan Ollille sarjakuvia ja vaihdoin elokuviin.
Nauroin kunnolla viimeksi kun luin jotakin Ilta-Sanomien B. Virtanen -sarjakuvaa. Jotkut sanovat, että se on huumoria työpaikkakiusaamisesta, enkä minäkään tykkää niistä, joissa kaikki sälytetään Virtasen niskaan. Toinen hauska Ilta-Sanomien sarjakuva on Nemi-goottityttö, joka on sitten sitä nuorten maailmaa.
Ärsyynnyin viimeksi kun piti tehdä valtavat paperityöt, kun äitini joutui hoitokotiin ja työni omaishoitajana päättyi. Siinä tuli paperisotaa, joka ei ole yhtään minun juttuni. Siksi suosin asiakaspalvelutyötä, jossa saa olla ihmisten kanssa ja puhua. Oli vapauttavaa, kun sain kaikki äitiin liittyvät paperit selväksi.
Minua huolettaa äitini. Se on aina ensimmäinen huolenaiheeni. Kun äiti oli vielä kotona, lähdin töihin aina viime minuutilla, ettei äidin tarvitsisi olla pitkään yksin ennen kodinhoitajan käyntiä. Töistä taas tulin nopeasti kotiin. Nyt kun äiti on hoitokodissa, käyn katsomassa häntä päivittäin. Hän kyllä aina sanoo, että minun pitää huolehtia itsestäni. Itse jouduin taannoin sydänleikkaukseen ja sitä ennen ja sen jälkeen mietitytti miten elämä tästä lähtee rullaamaan mutta siitäkin selvittiin.
Odotan seuraavaa elokuvaharrastajien tapaamista. Kokoonnumme Jussi Häkkilän ja parin muun elokuvaharrastajan kanssa kerran viikossa. Juttelemme siitä mitä elokuvia on tulossa ja teemme vaihtokauppoja. Ne kokoontumiset ovat mukavia. Tunnen elokuvaharrastajia ympäri Suomea ja olen yhteydessä heihin erilaisten viestiryhmien kautta. Joidenkin kanssa on tullut paljonkin juteltua, vaikka ei olla koskaan nähty.
Suunnittelen kylpyhuoneremonttia. Talo pitäisi myös maalata, se on tulevan kesän hommia.
Kotona tykkään leipoa ja laittaa ruokaa. Olen vanhalta ammatiltani kokki, tein sitä työtä 20 vuotta. Siksi kaverit käyvät täällä mielellään kylässä, kun kokkailen heille. Äiti aina kysyy onko kotona hyvä siivo, sanon että "semmonen näppärä". Tänään tosin kerroin, että nyt on siivottu, kun tulee toimittaja käymään. Odotan lumien sulamista, että pääsen laittamaan pihan monia kukkapenkkejä, ne olivat äidille tärkeitä ja hän pääsee niitä myöhemmin keväällä katsomaan. Alkuun kun jäin yksin, oli ikävä tulla tyhjään kotiin.
Tulevaisuudessa toivottavasti hyvien elokuvien määrä lisääntyy hyllyssäni. Toivottavasti myös työ Arinan palveluksessa jatkuu, olen saanut olla pitkään Arinalla. Toivon myös, että äiti pääsisi parempaan kuntoon ja terveys pysyisi hyvänä. Toivon, että veljeni perheellä ja ystävilläni olisi terveys ja onni myötä. Rakkailleenhan sitä toivoo kaikkea parasta.
Raahessa odotan mielenkiinnolla uutta elokuvateatteria. Toivottavasti se tulee menestymään. 70-luvun loppupuolella näin ensimmäiset elokuvat Bio Huvimyllyssä. Kavereiden kanssa harmitellaan myös sitä, miten netti syö paikallisia kivijalkaliikkeitä. Toivoisin, että pienyrittäjät pärjäisivät.
Työpäivääni Raahen Prismassa kuuluu melko lailla kassatyötä. Välillä saa toki purkaa kuormaa, päästää toisia tauolle ja viedä ostoskoreja pois. Pidän itseäni asiakaspalvelijana, tykkään siitä ja porisemisesta asiakkaiden kanssa. Moni iäkäs asiakas sanoo, etten ole koskaan huonolla tuulella. Yritän jutella kaikille ja koitan välttää kuluneita fraaseja.
Asiakkaat ovat mukavia, tykkään kaikista heistä. Vanhemmat eläkeläiset ovat usein hyvällä tuulella ja ovat tottuneet puhumaan. Joskus asiakkaaksi sattuu ihminen, joka on selvästi tuskissaan. Silloin koitan palvella häntä nopeasti, että hän pääsee pian lepäämään. Nuoret ja lapset ovat taas eri tavalla mukavia. Jokaisessa asiakkaassa on jokin hyvä puoli, kaikki ovat tervetulleita.
Parasta työssäni on maailman parhaat työkaverit. Kun sydänleikkaukseni oli tulossa, lopetettiin ABC, jossa olin töissä. Prismajohtaja Tarmo Kokkola rauhoitti mieleni ja sanoi, että kyllä työasiat järjestyvät, paranna itsesi rauhassa. Olin hetken S-marketissa, mutta sitten tuli tarjous Prismasta. Kaikki pomot ovat mukavia ja tulen kaikkien kanssa toimeen.
Olen oppinut hidastamaan. Kiireellä ei kannata yrittää tehdä kaikkea. Äiti neuvoi ottamaan rauhallisesti ja olemaan hermostumatta ja isä sanoi myös, että asiat kyllä järjestyvät.
Faktaa:
Arsi Rantamäki syntyi 1974 Porissa.
Muutti Raaheen noin vuoden ikäisenä.
Työskentelee Raahen Prismassa myyjänä/kassana.
Perheeseen kuuluu Seija-äiti, isoveli Ari, joka asuu vaimonsa ja tyttärensä kanssa Pattijoella. Viisi hyvää ystäväänsä Arsi laskee myös kuuluvan perheeseensä.
Harrastaa elokuvia, varsinkin niiden metsästystä, ruuanlaittoa ja leipomista. Sulkapalloa ja koripalloa pelannut vuosia.
