Helsinkiläinen tutkija Pertti Vehkalahti seurasi vuosien 2007–2013 aikana Helsingin Sanomien, Kalevan ja Raahen Seudun uutisointia Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta.
Valtakunnallisessa, maakunnallisessa ja paikallisessa lehtikirjoittelussa on selviä eroja.
–Helsingin Sanomat on niin iso media, että Fennovoima ei ole sille kovin iso uutinen. Lehti käsitteli aihetta kolmasosan siitä, mitä Raahen Seutu ja Kaleva. Myös maantieteellinen etäisyys Pyhäjoesta näkyi siinä, että Hesari käsitteli aihetta pääosin talousuutisissa, Vehkalahti sanoo.
Kalevaa tutkija luonnehtii välimallin toimijaksi. Raahen Seutu katsoo asiaa hyvin läheltä ja joutuu ottamaan paikallisen "näyttämön" huomioon.
–Kalevalla on iso uutisorganisaatio, jonka ei tarvitse pelätä suhteiden menettämistä, vaikka kirjoittaisi aiheesta kärkevästikin.
Päättäjille, joille helposti annetaan asiantuntijan rooli, tekisi Vehkalahden mielestä hyvää lukea välillä paikallislehteäkin.
–Suomalaiset eliittipäättäjät lukevat mediaa kapeasti: Hesari, YLE ja Maikkari. Jos ajattelee vaikka Fennovoiman hanketta, saisi päättäjä sen vaiheista rikkaamman kuvan, jos tarttuisi paikallislehteen.
Tutkittava aineisto oli valtava.
Tietyillä hakusanoilla Vehkalahti löysi 3 400 juttua ajanjaksolta 2007–2013. Tästä massasta Vehkalahti pudotti pois pelkät maininnat. Jutuista, jotka käsittelivät Fennovoimaa pää- tai sivuaiheena otettiin mukaan. Niistä lopulliseen tutkittavaan aineistoon pääsi joka kolmas juttu: 111 Helsingin Sanomien artikkelia, 358 Kalevalta ja 373 Raahen Seudulta.
Tutkimusajankohta osoittautui Vehkalahden mielestä oikein hyväksi.
–Siihen ajoittui hankkeen julkistus ja monenlaisia käänteitä mahtui matkan varrelle. E.On jätti hankkeen ja uuden osakkaan, Rosatomin löytyminen kiihdytti keskustelua viimeisenä vuotena.
Vehkalahti tutki muun muassa kuka jutuissa on äänessä, mistä keskusteltiin, oltiinko ydinvoiman puolesta vai vastaan. Oli myös täysin neutraaleja juttuja, kuten vuonna 2007 Raahen Seudussa julkaistu juttu Fennovoiman toimiston remontista.
Ydinvoimaa vastustava järjestö Pro Hanhikivi ry sai näkyvyyttä Raahen Seudussa ja Kalevassa, mutta ei juurikaan valtakunnanjulkisuudessa.
–Pro Hanhikiven esiintyminen julkisuudessa tapahtui poliittisen järjestelmän piirissä. He nousivat julkisuuteen erilaisten valitusprosessien yhteydessä kunnallispolitiikan kautta.
Fennovoima ja ydinvoimaa ajavat tahot saivat paljon palstatilaa. Ydinvoimamyönteistä joukkoa käytettiin myös uutislähteinä sekä neutraaleissa että ydinvoimamyönteisissä jutuissa.
–Journalismi otti heidät ikään kuin asiantuntijoina. Myös hallinnon ja politiikan väki saa suhteellisen paljon palstatilaa, mutta se oli odotettua.
Vehkalahti antaa silti tunnustusta toimitusten työlle.
–Kyllä tämä on ollut ammattilaisten toimintaa. Lehdet ovat pitäneet kiinni ammatillisesta identiteetistä ja ovat noudattaneet tiettyä kriteeristöä.
Venäjä-hakusanalla Vehkalahti kampasi koko aineistonsa. Yksikään media ei ollut tutkimusvuosien aikana tarttunut Venäjä-näkökulmaan juuri muuten kuin energiariippuvuuden tai Tshernobylin onnettomuuden kautta. Kun Rosatom tuli mukaan, kaikilla nousivat antennit pystyyn.
–Kirjoittelussa tapahtui selkeä käännös. Kun alkuperäinen periaatepäätös lähti eduskunnalle, oletus oli, että Fennovoiman ydinvoimalasta tulee täysin "länsitekniikan laitos". Venäjää ei alkuperäisessä hakemuksessa mainittu ollenkaan laitoksen mahdollisena toimittajana.