Raahen kaupungin työsuojelutoimikunta on huolissaan uhka- ja vaaratilanteiden lisääntymisestä Raahen kaupungin perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Tammikuun 2018 ja tämän vuoden huhtikuun välillä opetushenkilökunta Raahessa on kirjannut 294 uhka- tai vaaratilannetta. Perusopetuksessa turvallisuushavaintoja on tehty 117 ja varhaiskasvatuksessa 177.
Kannanoton mukaan koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilökunta joutuu kohtaamaan monenlaista väkivaltaa. Voi olla hiusten repimistä, esineillä heittämistä, lyömistä, potkimista, raapimista ja puremista. Tilanteet saattavat olla arvaamattomia ja nopeita. Perusopetuksessa uhka- ja vaaratilanteita tulee vastaan tasaisesti eri kouluilla, mutta varhaiskasvatuksen puolella on työsuojelutoimikunnan mukaan nähtävissä epätasaista jakaantumista.
– Joillain kouluilla tai päiväkodeilla tämä voi olla päivittäistä tai viikoittaista, työsuojeluvaltuutettu Iro Karjalainen sanoo.
Tiedot uhka- ja vaaratilanteista on kerätty kaupungin henkilöstön ilmoituspalvelusta. Karjalainen uskoo, että lukumäärät ovat lähellä todellisuutta.
– Tänä päivänä näitä tilanteita kirjataan aika isolla prosentilla. Näihin on viime vuosina kiinnitetty huomioita.
Kannanotossaan työsuojelutoimikunta muistuttaa, että jatkuva väkivallan kohteena oleminen ja väkivallan uhanalaisen työskentely on henkisesti erittäin kuormittavaa ja sillä on työssä jaksamiseen suuri vaikutus.
– Uhka- ja vaaratilanteiden kokeminen on henkisesti ja ajoittain fyysisesti raskasta. Tilanteita on tärkeä työpaikalla käydä läpi, mutta usein siihen ei riitä aika. Tämän vuoksi ne jäävät pyörimään mieleen ja häiritsevät jopa yöunia, kunnes tilanne on saatu selvitettyä ja keskusteltua läpi työkavereiden kanssa. Työssä jaksaminen on koetuksella etenkin sellaisina päivinä, kun työtä tehdään vajaamiehityksellä ja vaaratilanteita saattaa tulla useita päivässä, kommentoi eräs opettaja.
Iro Karjalaisen mukaan resurssipula on yksi suurimmista ongelmista. Hän kokee, että oppilaiden tueksi tarvittaisiin myös entistä enemmän psykiatrista ja neuropsykiatrista tukea.
– Meillä on hyviä ammattilaisia, mutta heilläkin on aika paljon sitä työnsarkaa. Uskon, että resurssien lisäämisellä opettajat ja oppilaat sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö ja siellä olevat lapset pääsisivät helpommalla.
Opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen on samoilla linjoilla Iro Karjalaisen kanssa. Resurssipula aiheuttaa ongelmia. Resurssipula ei kuitenkaan koske vain kouluja ja päiväkoteja vaan myös hyvinvointikuntayhtymää. Hännisen mukaan resurssipulaa on etenkin lasten psykiatrisissa palveluissa ja se näkyy myös koulujen ja päiväkotien arjessa.
– Meillä Raahessakin on entistä enemmän tukea tarvitsevia lapsia. Ilmiö on ihan valtakunnallinen, hän sanoo.
Hännisen mukaan tilannetta helpottavia rakenteita, toimintatapoja ja resursseja pyritään kehittämään ja lisäämään talousarvion puitteissa. Tilanne on kuitenkin vaikea, sillä tarvetta ohjaajaresursseilla ja pienemmille ryhmille on enemmän kuin pystytään järjestämään.
– Talouden reunaehdot ovat tässä hetkessä hyvin tiukat.
Hänninen kuitenkin vakuuttaa, että kannanotto otetaan vakavasti ja ratkaisuja tilanteeseen etsitään koko ajan.
– Ymmärrän, että huoli on kova niin opettajilla kuin vanhemmillakin.