Seitsemän vuotta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omaishoidon piirissä työskennellyt Eila Silfver on eläkepäiviensä edessä.
– Moni asia jää kesken, mutta ei se maailma taida tulla koskaan valmiiksi, hän kommentoi Raahen Kauppahovin sisuksista löytyvästä hyvinvointipiste NeuvoRassin tiloista, joissa omaishoidon toimisto sijaitsee.
Silfver kokee tehneensä unelmatyötään. Hän jää työtehtävistä pois hyvillä mielin.
– Kaikista hienointa on ollut yhteistyö omaishoitajien kanssa. He ovat oma ihmisryhmänsä. Heille hoivaaminen on tärkeää ja oikea sydämen asia. Se kertoo ihmisestä paljon.
Silfver valmistui sosionomiksi vuonna 2001. Ennen Raaheen tuloa hän työskenteli Keravan kaupungin palveluohjaajana sekä omaishoitohankkeessa Oulussa. Raahessa Silfver on toiminut myös kuntayhtymän viestintätyöryhmässä, jonka vastuulla on muun muassa nettisivujen sisällöstä huolehtiminen.
Ikääntyvä väestöpohja kasvaa kovaa vauhtia Raahen seutukunnassa. Omaishoidon palveluja tarvitaan tulevaisuudessa vieläkin enemmän ja niiltä odotetaan uusia toimintamuotoja.
– Perhehoitopalvelu on selkeä tulevaisuuden trendi ikäihmisten hoitamisessa.
Perhehoidolla tarkoitetaan paikkaa, jossa omaishoidettava tai yksin asuva vanhus voi saada hoitoa tavallisessa kodissa perinteisen palvelukeskuksen sijaan.
Esimerkiksi Oulunkaaren alueella perhehoito on osoittautunut heti suosituksi palvelumuodoksi. Raahen seutukunnassa yksityiset ihmiset ovat vasta heräilemässä mahdollisuuteen alkaa hoitoalan yrittäjiksi. Potentiaalia löytyy, sillä seutukunnasta löytyy monia maalla asuvia eläköityviä pariskuntia, joilla on jäänyt tyhjiä neliöitä käyttöön lasten lähdettyä maailmalle.
– Perhehoitajille järjestetään ennakkovalmennusta. Hoidon ei välttämättä tarvitse olla ympärivuorokautista, vaan ikäihmisen voi ottaa kotiin vaikka pariksi päivää tai viikonlopuksi, Silfver kannustaa.
– Esimerkiksi Raahesta käydään Arolan tilalla Haapavedellä, jossa vanhukset saavat poimia marjoja pihalta ja oleskella kotieläinten seurassa. Moni parempi kuntoinen vanhus kokee perhehoidon laitoshoitoa mieluisammaksi vaihtoehdoksi.
Omaishoito aloitetaan tuen arvioinnilla, joka tehdään kotikäyntinä.
– Uusia hakemuksia on tehty kuluneella vuodella 102. Päätöksistä 45 oli kielteisiä ja 55 myönteisiä, Silfver laskee.
Omaishoitaminen on ympärivuorokautista, kuormittavaa työtä. Silfver näkee työssään, että yleinen välittämisen kulttuuri on heikentymässä. Omaishoitajan löytäminen ei ole helppoa.
– Painotamme omaishoitajalle heti alusta, että yksin ei saa jäädä ongelmien kanssa.
Positiivista on, että Raahesta löytyy hoidettaville paljon palveluvaihtoehtoja. Omaishoito tekee paljon yhteistyötä Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen kanssa.
– Meillä on kotihoito, päivähoito ja vuorohoito. Yhdistys järjestää virkistysretkiä, koulutuksia ja muita tapahtumia.
Silfverin seuraaja on Henna Jokimäki. Hän on työskennellyt aiemmin palveluesimiehenä palvelukeskus Mainingissa.
Omaishoito
Omaishoidon tukea sai koko kuntayhtymän alueella vuonna 2013 250 henkilöä. Vuonna 2017 sitä sai 272 henkilöä.
Omaishoidettavien määrät 1.1.-31.8.2018 (kaikki ikäluokat):
Raahe 194
Siikajoki 43
Pyhäjoki 28
Yhteensä uusia hakemuksia 102.
Vuonna 2018 hoitopalkkion vähimmäismäärä kuntayhtymässä on 420 euroa kuukaudessa.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus määrittää vuosittain
omaishoidontuen myöntämisperusteet ja euromäärät.