MIELIPIDE Raahelaisessa 13.10. julkaistussa uutisoinnissa ”Siikajoen myllyistä” oli pahasti yksipuolinen näkökulma. Ihmiset, joilla ei ole kokemusta suurista tuulivoimaloista ja niiden haittavaikutuksista, saavat jutun perusteella vaikutelman, että jotkut asukkaat valittavat ihan kiusallaan, ja vain jarruttaakseen tuulivoimahankkeita.
Jos toimittaja olisi haastatellut tuulivoimaloista kärsiviä asukkaita, niin olisi ehkä auennut, että valituksia ei todellakaan tehdä huvikseen. Valitukset vievät lähiasukkailta valtavasti aikaa ja rahaa. Tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja kuluu asianajajien palkkioihin. Perimmäinen tarkoitus on kuitenkin puolustaa omaa elinympäristöä ja terveyttä, että omassa kodissaan voisi asua ja elää.
Valtakunnallisen järjestön kärkipaikalta olen kuuden vuoden aikana joutunut näkemään, miten suurten tuulivoimaloiden tultua terveyshaitat pakottavat ihmisiä pois kodeistaan tai asumaan puolikuntoisina tuulivoimaloiden lähistöllä. Jutusta välittyvä näkemys tuulivoimavalituksista loukkaa syvästi ihmisiä, jotka ovat joutuneet tuulivoiman takia kärsimään tai muuttamaan pois kotoaan. Tämä ei koske pelkästään Siikajokea, vaan koko valtakuntaa ja erityisesti länsirannikkoa, johon on rakennettu runsaasti suuria tuulivoima-alueita.
Jutussa oli vanhoja, tuulivoimayhtiöiden lanseeraamia sanamuotoja. Puhutaan ”tuulimyllyistä”. Tällä luodaan mielikuva vanhoista, enintään 1000 kilowatin 60-metrisistä myllyistä, joita esim. Tanskaan ja Saksaan on rakennettu. Sielläkin ihmiset kärsivät jo näiden ”myllyjen” haitoista.
Vartinojan voimalat ovat kukin kooltaan 2,7 megawatin teollisia tuulivoimalaitoksia. Tätä nimitystä on käyttänyt myös Korkein hallinto-oikeus viime päätöksissään. Suomeen on rakennettu kiivaasti jo 5 MW:n tuulivoimalaitoksia, ja 8 MW:n laitoksia on suunnitteilla. Niiden korkeus on jo nyt yli kolminkertainen Tanskaan verrattuna, ja lapojen pyyhkäisyala lähes kahden jalkapallokentän kokoinen. Jopa 30-45 jättivoimalaitosten alueesta käytetään mielikuvaa ”tuulivoimapuisto”. Ympäristöministeriön määritelmän mukaan kyseessä tuulivoima-alue, ei ”puisto”. Kannattaa käydä katsomassa, jos ei vielä ole käynyt, näyttääkö tuulivoima-alue ”puistolta”.
Raahelaisen jutun alussa puhutaan ”tuulivoimavastaisuudesta”. Tätä asukkaita leimaavaa ilmaisua käytetään, vaikka kaikki haitoista valittaneet eivät ole suinkaan tuulivoimavastaisia. Kyse on siitä, että tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä liian lähelle asutusta, eikä piitata aiheutuvista terveyshaitoista. Valitusten tekemisellä ei ole mitään tekemistä ”tuulivoimavastaisuuden” kanssa. Eikä tuulivoiman paljon mainostetuista ”hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä” ole julkaistu mitään vertaisarvioitua tieteellistä näyttöä Suomen kaltaisessa maassa.
Jutun mukaan Siikajoen tekemistä päätöksistä on valitettu eniten verrattuna alueen muihin kuntiin. No, miksi päätöksistä on jouduttu valittamaan? Koska kunnassa ei ole tietoa eikä osaamista tuulivoiman suhteen, eikä kuntalaisten mielipiteitä kuunnella. Painavia perusteita valituksille ovat olleet mm. kunnan päättäjien esteellisyys, virheelliset menettelytavat, väärät tai puutteelliset melumallinnukset, uhanalaisen arosuohaukan esiintyminen, jne. Mikäli kuntien päättäjät toimisivat oikein ja ottaisivat aidosti huomioon kuntalaisten mielipiteet, ei päätöksistä tarvitsisi valittaa. Huonosti hoidetusta päätöksenteosta esimerkkinä on juuri Vartinoja I. Hanke haluttiin mahdollisimman nopeasti pystyyn, rahanhimon toivossa, ja nyt ongelmia selvitellään oikeusteitse puolin ja toisin.
Jutussa väitetään että ”…valitusten viipymistä on opittu käyttämään hyödyksi”. Mistä moinen johtopäätös? Totta kai asukkailla on oikeus käyttää kaikkia laillisia keinoja valitusten jatkamiseen, erityisesti sen vuoksi, että pitkien käsittelyjen aikana on tullut koko ajan uutta tutkimustietoa tuulivoimaloiden haitoista. Viimeksi esim. maailman terveysjärjestö WHO päivitti pari päivää sitten tuulivoimamelu-ohjeistustaan uusilla tutkimustiedoilla. Sitä paitsi Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan nykyisin etukäteen valituslupa, joten perusteettomia valituksia sinne ei edes kannata yrittää tehdä.