Vanhusten hoidosta ja hoivasta käyty keskustelu käy myös Raahen seudun hyvinvointiyhtymässä. Tulosaluejohtaja Mervi Koski sanoo, että osa hoitajista on ottanut työhönsä liittyvän keskustelun raskaasti. Vaikka puutteitakin on, tilanne ei hänen mukaansa alueella ole kuitenkaan huono.
– Vähän surullisella mielellä olen itsekin ollut, kun muutamasta laiminlyönnistä on leimattu koko vanhustenhuolto, Koski sanoo.
Nykyinen hoitajamitoitus alueen vanhushoivassa vaihtelee 0,55 ja 0,72 välillä. Mikäli lakiin kirjattaisiin uusi 0,7 hoitajan mitoitus, se tarkoittaisi 12 hoitajan palkkaamista lisää. Rahaa tarvittaisiin lisää vajaat puoli miljoonaa euroa.
Kunnilla ei tällaista rahaa Kosken mukaan ole.
– Kyllä siihen tarvittavat varat pitäisi tulla korvamerkittynä valtiolta, hän sanoo.,
Vanhustenhuollon asiat eivät hänen mukaansa ole mustavalkoisia. Raahen alueen vanhustenhuollossa on sekä hyvää että huonoa, parannettavaakin. Hänen mukaansa on harmi, että kritiikki kohdistuu nyt hoitajiin, joista suurin osa tekee työtään sydämellä ja ammattitaidolla.
– Epäkohtia on niin julkisella, kuin yksityiselläkin puolella. Ehkä tämä keskustelu koituu vielä hyväksi, Koski toivoo.
Hän muistuttaa, että Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymässä vanhustenhoitoa valvotaan säännöllisesti, ja samalla katsotaan, ollaanko hoitajamitoituksessa suunnitelman mukaisissa luvuissa.
Hoitajamitoituksen vaihtelulla eri yksiköissä on taustalla se, että kunnalliset laitokset muutettiin kuntayhtymään, ei mitoituksia ole vielä yhtenäistetty. Erilaiset olosuhteet ja rakennukset vaativat eri tavalla henkilökuntaa. Myös asiakkaiden hoitoisuus vaihtelee.
– Pienissä yksiköissä yöhoitajien määrä nostaa mitoitusta enemmän kuin suuremmissa, Koski kertoo.
Alueella on myös useita vanhusten hoivalaitoksia. Attendolla niitä on kaksi Siikajoen Siikapirtti ja sekä Ankkuri Raahessa. Lisäksi Raahessa toimii Esperin Pajuniitty sekä säätiön ylläpitämä Hopeatauri. Hyvinvointiyhtymän valvonta kohdistuu myös yksityisiin laitoksiin ja se perustuu valvontasuunnitelmaan. Kosken mukaan omavalvonta laajeni koskemaan julkista sektoria itse asiassa vasta kolme vuotta sitten. Käytännössä valvonta tarkoittaa valvontakäyntiä kerran vuodessa, jolloin hoitokodin asiat käydään perusteellisesti läpi. Valvontakäynneillä ovat mukana Kosken lisäksi SAS-palveluohjaaja Paula Roth sekä tulosyksikköjohtaja Erja Laulumaa.
Negatiivista palautetta omaisilta ja vanhuksilta tulee toisinaan. Kosken mukaan palaute koskee yleensä kohtaamistilanteita, joissa on syntynyt väärinymmärrystä. Koski korostaa, että hoitajissakin on arvostelun varaa. Kaikki eivät osaa toimia kaikkien vanhusten kanssa korrektisti.
Aliravitsemusta tai hygieniaan liittyviä huomautuksia ei alueen vanhushoidosta ole Kosken mukaan tullut. Viime vuonna alueen vanhushuollosta tuli neljä muistutusta, ja määrä on laskemaan päin.
Myös aluehallintoviranomainen AVI valvoo vanhusten hoitoa ja määrää muun muassa yksityisten hoitolaitosten hoitajamitoitukset.
– Alueella me tunnemme hyvin toisemme. Epäkohdat tulevat pian tietoon, sanoo Koski.
Hoitaja-mitoitus
Suomen tasolla hoitajamitoituksen nostaminen vaatisi 4 200 uutta työntekijää. Vanhusten hoivan henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan yhtä asiakasta kohden maksaisi arviolta 200 miljoonaa euroa.
Raahen alueella mitoituksen nostaminen vaatisi 12 uutta hoitajaa ja noin 480 000 euroa.
Ylen tietojen mukaan Valvira selvittää Suomessa 15 tapausta, joissa epäillään, että hoivakodin asukkaan kuolema johtui hoitovirheestä tai laiminlyönnistä.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella vanhustenhuollosta tuli viime vuonna neljä muistutusta.