Vaikuttaa siltä, että uutta vuotta ei nykyisin päästä aloittamaan ilman myrskyä. Vuosi sitten Aku-myrskyn puuskat puhalsivat päälle 32 metrin lukemia ja kaksi vuotta sitten Toini nostatti yli 8 metrin myrskyaaltoja. Tällä viikolla vuotta 2019 vastaanotettiin kovassa tuiverruksessa ja keskiviikkona Aapeli-myrsky katkoi sähköjä, pysäytti juna- ja laivaliikennettä ja puhalsi mittaushistorian kovimmat merituulilukemat. Myös kännykkäverkot mykistyivät paikoin.
Matkapuhelinverkon mykistyminen pakottaa meidät huomaamaan, kuinka riippuvaisia olemme pienestä kapulasta. Sieltä löytyvät liput, pankkipalvelut ja tarvittaessa sillä soitetaan hädän tullen apua. Hätänumeroiden tosin kerrottiin pääsääntöisesti toimivan, vaikka operaattorin verkko olisikin myrskyn takia kaatunut.
Suomessa sähkön saanti on talviaikaan välttämätöntä. Esimerkiksi Pirkanmaalla Pitkäniemen sairaalan monet rakennukset jäivät sähkökatkojen vuoksi keskiviikkona ilman lämpöä ja lämmintä vettä.
Ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja meidän tulee oppia niihin varautumaan. Häiriöt rikkovat elämisen normaalit rutiinit. Lämpöä sekä ruokaa ja juomaa on saatava, vaikka sähköttä joutuisi olemaan pitempiäkin aikoja.
Omatoimisen varautumisen lisäksi pitää osata suhteuttaa oma tilanne vakaviin vaaroihin, joita myrsky voi aiheuttaa. Pelastusviranomaisten täytyy päästä keskittymään akuuteimpiin hätätilanteisiin. Niihin eivät kuulu esimerkiksi myrskyn kaatamat puut, jota eivät aiheuta ympäristölle vaaraa.