Vuosi 2018 on jo kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Syntyvyys laskee jo kahdeksatta vuotta peräjälkeen. Tänä vuonna uusia vauvoja arvioidaan syntyvän noin 47 500. Tiedot ovat Tilastokeskuksen väestöennusteesta.
Ikäluokkien pienentyessä työikäisen väestön määrä laskee tulevaisuudessa. Silloin kasvavan eläkeläisjoukon palveluja ja eläkkeitä maksaa entistä pienempi työikäisten joukko.
Vauvat eivät muutu eläkkeidemme maksajiksi heti synnyttyään, joten väestön vähenemiseen ehditään vielä reagoida. Viime päivinä on keskusteluissa ennakoitu vasta uudistetun eläkejärjestelmän vaativan tällä menolla nopeaa remonttia. SAK laskee eläkerahastoissa olevien puskureiden riittävyyttä, EK ja STTK puolestaan arvioivat, miten nopeasti tarvitaan eläkkeiden leikkaamista, eläkeiän nostoa tai työperäisen maahanmuuton voimakasta edistämistä.
Parasta olisi saada syntyvyys käännettyä takaisin nousuun. Se on vaikeaa, sillä ensimmäisen lapsen hankinta jää nykyisin aiempaa myöhäisempään elämänvaiheeseen. Entistä useammin perheen lapsimäärä jää yhteen.
Pitää muistaa, että nuoret parit eivät kuitenkaan lisäänny, jotta Suomi saisi veron- ja eläkkeenmaksajia. Tarvitaan siis paljon houkuttelevampia kannustimia. Sellaisiksi voi laskea turvalliselta tuntuvan työsuhteen, siedettävät asumiskulut ja tasaisemmin jakautuvat perhevapaat. Työelämän pitää pystyä kohtaamaan lapsiperheen arki nykyistä joustavammin.
Epäilemättä tarvitsemme myös suunnitelmia työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi.