Suomen ehkä kokenein poliitikko, Paavo Väyrynen (71), vieraili Raahessa presidentinvaalikampanjansa merkeissä. Tosin hän oli liikkeellä Euroopan Unioninkin nimissä. EU tarjosi tilaisuuden osantaottajalle, noin 20 henkilölle, kahvit.
Väyrynen totesi, että Euroopan Unioni on suurissa asioissa löperö, mutta pikkuasioissa, kuten kahvitarjoiluissa, pikkutarkka. Siksi vaadittiin osallistujien omakätiset kirjaukset osanottajalistaan.
Tilaisuuden suurin anti koostui Paavo Väyrysen käsikirjoittamasta näytelmästä Manu ja minä 2.0, jossa pääosassa on Väyrynen. Vanhoilla uutis- ja dokumenttipätkillä hän kertasi Suomen lähivuosien poliittista historiaa monenlaisine käänteineen. Presidentti Mauno Koiviston ja Väyrysen väliset suhteet, erimielisyydet ja välirikotkin käytiin läpi.
Väyrynen nauratti yleisöään toissa kesäisellä jutulla. Liisa Jaakonsaari oli käynyt onnittelemassa 70 vuotta täyttävää meppitoveria ja kehottanut Väyrystä alkaa myöntää myös virheitään.
–Totesin hänelle, että heti, kun alan niitä tekemään, Väyrynen sanoi.
Varsinainen syy Raaheen käyntiin oli siinä, että Väyrynen tarvitsee kannattajakortteja presidentin vaaleihin. Jo kerättyjen kannattajakorttien määrää ei pystytty lauantaina kertomaan. Avustajien mukaan kierroksella on kuitenkin kova into päällä, ja kortteja kertyy koko ajan.
Väyrynen harmitteli tuttuun tapaansa sitä, kuinka oikeat asiat jäävät julkisuudessa varjoon. Hänen mukaansa Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuna Sauli Niinistön kaudella. Euroopan Unionin suunta kohti liittovaltiota ja sotilasliittoa, ovat hänen mukaansa todellinen vaara Suomelle ja Suomen Venäjä-suhteille.
–On suuri virhe, että Suomi on Ranskan kanssa ajamassa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä.
Pahimmillaan se voi hänen mukaansa tarkoittaa sitä, että suomalaiset velvoitetaan taistelemaan ulkomailla ja suomalaiset voitaisiin lähettää taistelemaan ja puolustamaan esimerkiksi Baltian maihin.
Väyrynen kaipaa vanhaa hyvää puolueettomuuspolitiikkaa ilman, että Venäjää ärsytetään.
Maailman tapahtumat ja vaalitulokset osoittavat, että olisi uuden politiikan aika.
–Me tarvitsemme ihmiskuntapolitiikkaa, julisti Väyrynen.
Paavo Matti Väyrynen (s. 2. syyskuuta 1946 Kemin maalaiskunta)
Väyrynen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan Keskustapuolueen listalta 23-vuotiaana vuoden 1970 vaaleissa
Hän on toiminut kansanedustajana vuosina 1970–1995, vuonna 1999, 2007–2011 ja vuonna 2015.
Väyrynen on ollut ministeri kahdeksassa hallituksessa. Euroopan parlamentin jäsenenä hän on toiminut vuosina 1995–2007 ja vuodesta 2014.
Vuosina 1980–1990 Väyrynen oli Keskustapuolueen puheenjohtaja.
Väyrynen oli Keskustapuolueen presidenttiehdokkaana vuosina 1988, 1994 ja 2012, ja aikoo olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa valitsijayhdistyksen kautta.
Vuonna 2016 hän perusti Kansalaispuolueen, joka ajaa Suomen eroa euroalueesta ja omaan valuuttaan siirtymistä. Kansalaispuolue vastustaa myös keskittävää metropolipolitiikkaa.
Väyrynen on Keskustapuolueen kunniapuheenjohtaja, eikä hän aio siitä erota.
Vuodesta 2017 hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen sitoutumattomana kristillisdemokraattien ryhmässä.
Koulutukseltaan Väyrynen on valtiotieteiden tohtori.[