Valtiovarainministeriön tuore selvitys patistelee kansalaisia asioimaan viranomaisten kanssa ensisijaisesti sähköisten järjestelmien avulla. Yksityishenkilöitä ei edelleenkään aiota nettiasiointiin pakottaa, ellei siihen löydy taitoja, mutta elinkeinonharjoittajat voitaisiin velvoittaa asioimaan digitaalisesti. Sähköisen asioinnin tulisi olla arkipäivää vuoteen 2022 mennessä.
Epäilemättä enemmistö yksityisistä kansalaisista kykenee asioimaan verkon kautta ja sähköinen asiointi on monelle mieluisampaa kuin virastoissa jonottaminen. Noin 90 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä, mutta yli 75-vuotiaista vain noin kolmasosa. He tuskin tulevat hoitamaan asioitaan verkossa tulevalla vuosikymmenelläkään. Nuorempienkaan aktiivisuus netin käytössä ei automaattisesti tarkoita sitä, että virallinen asioiminen olisi sujuvaa. Viranomaisten lomakkeet eivät useinkaan ole selkokielisiä ja niissä vaaditaan esimerkiksi erilaisten dokumenttien lähettämistä liitetiedostoina, mikä tekee asioinnista jo astetta vaikeampaa.
Jotta sähköinen asiointi toteutuisi, pitää lomakkeita yksinkertaistaa ja asiointiprosessia helpottaa. Samalla tulee kiinnittää erityishuomiota asioinnin turvallisuuteen ja toimivuuteen. Viime sunnuntaina Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskukseen suunnattu palvelunestohyökkäys lamaannutti valtion yhteisellä julkaisualustalla olevat verkkosivut ja Suomi.fi -tunnistautumispalvelun tunneiksi. Se osoittaa, että viranomaispalvelujen keskittämisellä on myös riskinsä. Julkiset palvelut ja jumiutuneet palvelut eivät saa muodostua synonyymeiksi.