Raahen uuden vesitornin säiliö killuu 36 terästangon varassa noin kolmen metrin korkeudella maasta.
Noin 1800 tonnia painavaa vesisäiliötä nostetaan tällä viikolla hitaasti mutta varmasti. Hitaus on myös turvallisuutta ja säiliö on pidettävä mahdollisimman vakaana.
Nostovauhti ei päätä huimaa, sillä säiliö nousee 20 senttiä aina nostokerralla.
– Tornin yläosassa on noston aikana 10–11 miestä, joilla jokaisella on vastuullaan neljä hydraulista 110 tonnin tunkkia. Säiliö nousee 36 tunkin ja kolmen hydraulisen pumpun avulla sen 20 senttiä kerralla ja sitten kiristetään mutterit, kertoo vesitornityömaan vastaava työnjohtaja Mika Laukkanen YIT:ltä.
Nostomatkaa säiliöllä on 28 metriä. Jos kaikki menee suotuisasti, säiliö on ylhäällä torstai-iltaan mennessä. Sadetta ja tuulta ei toivota vastukseksi.
– ”Pytty” on nostotankojen varassa, eikä rungon ja sen välissä ole mitään. Se voi vähän liikkua, mutta nosto pyritään tekemään hyvässä tasapainossa.
Nostotyön suorittaa YIT:n aliurakoitsija Insinööritoimisto Tensicon, joka on erikoistunut monenlaisiin jännitys-, ankkurointi- ja erikoistöihin.
Kun säiliö saadaan haluttuun korkeuteen, valetaan sen alle tukipalkki kiinni tornin runkoon.
2,5 metrin korkuinen palkki pitää säiliön paikoillaan eli toimii ikään kuin jalustana.
Tangot, joilla säiliö nostetaan, poistetaan vasta kun palkki on saavuttanut riittävän lujuuden ja kantaa kaiken säiliön kuorman.
– Palkista riippuu paljon. Se valetaan laudoittamalla, mutta erikoista on, että se tehdään niin korkealla.
Jos on nosto aivan erityinen operaatio, on sitä ollut myös itse säiliön valaminen. Säiliö tehtiin heti alunpitäen roikkumaan.
– Kun muotti purettiin, säiliötä nostettiin ilmaan, että muotti saatiin pois.
Liukuvalu on menetelmä, jota käytetään korkeiden betonisten rakenteiden valamiseen. Sellaisia ovat vesitornien säiliöiden lisäksi muun muassa hissikuilut ja viljasiilot.
Liukuvalu on jatkuvavalumenetelmä, joka ei pysähdy. Muotti liukuu 10–12 senttiä tunnissa ja betonia valutetaan muottiin pienissä kerroksissa.
– Menetelmän etu on nopeus. Työhön ei tule katkoja.
Vesisäiliö viimeistellään nostamalla sen päälle betoniset kansielementit, joita on kolmisenkymmentä ulkokehällä ja viisitoista sisäkehällä. Niilläkin on painoa useampia tuhansia kiloja kappaletta kohti.
Kansitason päälle valetaan pieni pintavalu, jonka päälle aletaan rakentaa vesikattoa kuin mihin tahansa rakennukseen.
– Vesikatosta tehdään hyvin loiva harjakatto, että saadaan kaadot reunoja kohti.
Huipulle tulee ellipsin muotoinen huoltotila. Sinne huoltomies kiipeää tornin keskeltä kierreportaita pitkin.
Vesisäiliö on kaksiosainen, ulompi säiliö on sisempää suurempi. Veden on tarkoitus virrata säiliössä ympyrän muotoisessa liikkeessä. Siitä huolehditaan pienillä pumpuilla.
– Kun säiliön on kattoa myöten valmis, se puhdistetaan, desinfioidaan, täytetään vedellä ja tehdään vesi- ja painetestejä. Tässä on vielä monta vaihetta ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.
YIT:llä on urakkasopimuksessaan optiona vielä vanhojen sinisten vesisäiliöiden purkaminen. Purkusopimus on jo olemassa, joten Raahen Veden aikatauluista riippuu milloin vanhat säiliöt katoavat maisemasta. Vanhoja torneja ei pureta ennen kuin uusi on täysin käyttövalmis.
Valmistuttuaan uusi torni vielä valaistaan sekä säiliöosaltaan että varreltaan.
Honganpaloon nouseva vesitorni on suunnitelmien mukaan täysin valmis marraskuun loppuun mennessä.
Tornin maanpäällinen osa nousee noin 43 metriin. Vesitornin yläosa on halkaisijaltaan 32 metriä.
Uuden vesitornin kustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa.
Säiliön tilavuus on noin 3500 kuutiometriä.
Raahen Vesi on vuokrannut tontin kaupungilta seuraavaksi 45 vuodeksi.