Tänään perjantaina vietetään kansallista veteraanipäivää 32. kerran. Tänä vuonna juhlapäivän teemana on veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville.
Päivämäärä 27. huhtikuuta on merkityksellinen siksi, että 27.4.1945 päättyi Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa.
Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Silloin Suomi täytti 70 vuotta ja sotiemme veteraaneja oli elossa vielä runsaslukuisesti. Talvi-, jatko- ja Lapin sotiin osallistui noin 600 000 miestä ja 100 000 naista.
Heti sotien jälkeen veteraanien arvostus ja asema ei ollut nykyisellä tasolla. Vasta myöhemmin osattiin antaa veteraaneille tunnustusta.
Talvisodassa tyypillinen sotilas oli parikymppinen nuori mies. Nyt elossa on noin 14 000 veteraania ja pari tuhatta sotainvalidia. Heidän keski-ikänsä on 93 vuotta.
Sotiemme veteraanien joukko harvenee, mutta reilun vuoden ajan veteraanien joukkoon on laskettu myös entiset rauhanturvaajat. Suomi on ollut mukana erilaisissa rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa yli 60 vuoden ajan. Noina vuosikymmeninä noin 50 000 suomalaista on ollut mukana operaatioissa eri puolilla maailmaa. Iäkkäimmät rauhanturvaajat alkavat olla jo yli 80-vuotiaita. Heille veteraanistatus merkitsee tehdyn rauhan- ja kriisinhallintatyön arvostusta.
Veteraanipäivän merkitys säilyy, vaikka veteraaniväestö harvenee. Veteraanit tarinoineen ovat osa Suomen historiaa, ja veteraanipäivä on osa kulttuuriperintöä, joka tuo nuoria ja vanhoja sukupolvia yhteen.