Vuoden alusta voimaan tullut laki laajensi videoyhteyden käyttömahdollisuuksia oikeudenkäynneissä. Rikosasian vastaajan on nyt mahdollista osallistua oikeusistuntoon videoyhteyden välityksellä myös muutoin kuin todistelutarkoituksessa kuultuna.
Oikeutta on mahdollista käydä niin, että oikeussalissa ovat fyysisesti paikalla vain tuomioistuimen jäsenet. Syyttäjä, rikoksesta syytetty ja syytetyn avustaja voivat olla eri puolilla maata. Nyt on mahdollista järjestää myös riita-asioiden istuntokäsittely etäyhteydellä.
Videoyhteyden käyttö vaatii lain mukaan teknisesti riittävän hyvälaatuisen kuva- ja ääniyhteyden, Oulun käräjäoikeuden käräjätuomari Heikki Juntunen kertoo.
Videoyhteyden käyttö tuo säästöjä muun muassa matkakuluissa. Etäyhteyden käytön laajentaminen tuli ajankohtaiseksi käräjäoikeusuudistuksen myötä, kun käräjäoikeuksien toimipaikat vähenivät 57:stä 36:een.
Juntunen antaa esimerkin: hänellä oli heti vuodenvaihteen jälkeen lähestymiskieltoasia Kuusamossa. Sen sijaan, että hän olisi istunut autossa Oulusta Kuusamoon ja takaisin, asia hoidettiin videoyhteydellä.
Etenkin lyhytkestoisten asioiden käsittelyyn videoyhteys sopii erinomaisesti. Jos istunto arvion mukaan olisi hyvin pitkä, esimerkiksi koko työpäivän kestävä, niin se puoltaa perinteisen osallistumistavan käyttöä. Useimmat istunnot eivät kuitenkaan kestä tuntia paria kauempaa. Hyvin laajat ja vakavat rikokset käsitellään fyysisesti läsnäollen.
Raahelainen asianajaja Pasi Markus Leinonen sanoo, että hän on hoitanut alkuvuoden aikana nelisen oikeuskäsittelyä videoyhteydellä. Ne kaikki ovat olleet vangitsemisasioita.
Kaikissa tapauksissa aloite on tullut käräjäoikeudesta.
– Kertaakaan en ole vielä itse ehdottanut.
Hän ei pidä tunnin ajomatkaa Ouluun niin hankalana, että ei voisi itse lähteä tien päälle. Paikallaolo on hyväksi siltä varalta, jos oikeudenkäynnissä tulee eteen joitain yllätyksiä.
– Se on eri asia, jos istuntoja olisi jossain muualla, Leinonen sanoo.
Toinen raahelainen asianajaja, Pentti Paakki, sanoo, että hän tulee ehdottamaan videoyhteyden käyttöä niin usein kuin se on vain mahdollista.
Ehdotuksen videoyhteyden käytöstä voivat tehdä kaikki asianosaiset. Lopullisen päätöksen tekee aina käräjäoikeuden tuomari.
Eduskunnan lakivaliokunnan viimevuotisessa mietinnössä pidettiin keskeisenä sitä, että videoyhteyden käyttö edellyttää asianosaisen suostumusta ja että tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi.
Oikeudenkäytön sähköisiä työtapoja kehittävässä AIPA-hankkeessa mukana oleva Juntunen sanoo, että asianajajat tarvitsevat videoneuvottelun käytössä rohkaisua ja selkeät ohjeet.
Tekniikka ei ole este.
– Joskus etäyhteydellä äänentoisto on parempi kuin salissa.
Oikeudenkäyntien julkisuuteen videoyhteys ei vaikuta. Esimerkiksi jos oikeutta käydään Skype-puheluna, istuntoon voi liittyä kuka tahansa. Juttuluettelossa voi olla maininta etäyhteydellä osallistumisen mahdollisuudesta. Juntunen sanoo, että tähän mennessä kukaan ei ole mahdollisuutta käyttänyt hyväkseen.
Oikeutta etänä
Rikosasian vastaajan on jatkossakin oltava läsnä fyysisesti istunnossa, jos tuomioistuin pitää sitä asian selvittämiseksi tarpeellisena.
Osallistuminen suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä korvaa vastaajan henkilökohtaisen läsnäolon.
Myös syyttäjän, riita-asian asianosaisen sekä asianosaisen oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen on mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä.
Vastaajan pitää voida kuulla ja nähdä muut oikeudenkäyntiin osalliset ja päinvastoin.
Vastaajan avustajalla tulee olla oikeus osallistua oikeudenkäyntiin samassa paikassa kuin vastaaja.
Avustajalla ja hänen asiakkaallaan pitää olla mahdollisuus luottamukselliseen ja tehokkaaseen neuvonpitoon.
Eduskunnan lakivaliokunta edellyttää, että oikeusministeriö seuraa uudistuksen toimivuutta.
