Ortodoksinen kirkkovuosi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä, ja jo tänään vietämme kirkkovuoden ensimmäistä suurta juhlaa, Jumalanäidin syntymäpäivää. Jeesuksen äidistä käytetyt nimitykset ’Jumalanäiti’ ja ’Jumalansynnyttäjä’ saattavat tuntua protestanttisten kirkkojen jäsenistä vierailta. Ortodokseissa nämä sanat herättävät lämmön ja rakkauden tunteita.
Maria oli Jumalan tarkka valinta pyhään tehtäväänsä. Marian isä Joakim oli kuningas Daavidin sukua, äiti Anna puolestaan ylipappi Aaronin sukujuurta, joten tyttäressä yhdistyivät sekä kuninkaallinen että papillinen verenperintö. Marialta vaadittiin lisäksi tehtävänsä täyttämiseen hengellistä valmiutta, jonka hän oli Jumalan armosta saanut ensin kotonaan hurskailta vanhemmiltaan ja varttuessaan sittemmin Herran temppelissä.
Kristillinen kirkko ymmärsi jo ensimmäisellä vuosisadalla Neitsyt Marian äitiyden käänteentekeväksi ihmiskunnan pelastushistoriassa: hänen nöyryytensä ja kuuliaisuutensa Jumalan edessä tekivät hänestä uuden Eevan. Ensimmäinen Eeva oli Jumalaa uhmaten langennut syntiin paratiisissa, jolloin kuolema oli tullut ihmisen osaksi. Maria puolestaan oli valmis toimimaan Jumalan tahdon mukaan, ja näin ihmiskunta sai Vapahtajansa.
Jumalanäidin asema ihmisten ja jumalallisen poikansa välillä on saanut kuvauksen Johanneksen evankeliumissa (2:1-11). Kun Kaanaan häissä viini isäntäväen häpeäksi loppuu, Maria pyytää Kristusta avuksi. Vaikka tämä vastaa äitinsä pyyntöön pikemminkin tyrmäävästi, Maria kehottaa talonväkeä tekemään mitä ikinä Jeesus käskeekään. Ortodoksinen kirkko ymmärtää Marian väliintulon esirukouksena hätään joutuneitten ihmisten puolesta ja toisaalta vetoomuksena ihmisille totella Poikansa ohjeita. Samasta asiasta muistuttavat omalla tavallaan myös Neitsyt Mariaa ja Kristus-lasta kuvaavat ikonit. Niissä Maria ei koskaan katso lastaan vaan poispäin hänestä, kohti katsojaa kuin vedoten tätä pitämään mielessään ne opetukset, jotka ihmishahmon ottanut Jumala on antanut noudatettaviksi.
Koska ortodoksiselle kirkolle on Neitsyt Marian hahmossa tärkeintä hänen äitiytensä, ortodoksit ovat sukupolvesta toiseen rakastaneet häntä Jumalansynnyttäjänä. Hänen puoleensa on käännytty esirukouspyynnöin vuosisatojen ajan. Näin on toteutunut Marian omassa kiitosvirressään esittämä ennustus: ’Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.’ (Luuk. 1:48)