Viisi jykevää lehmää syntyi Sii­ka­joel­le

Siikajoen ensimmäinen tilataideteos keräsi runsaasti kehuja avajaisissa.

Hannu Ahosolan ensimmäinen pysyvä taideteos nousi Siikajoella. Tilataidetos koostuu viidestä kivilehmästä. Moni kyseli taiteilijalta teoksen lehmien nimiä. Ahosola sanoo, että koska lehmät ovat niin vastasyntyneitä, ei niillä ole vielä nimiä.
– Tottahan lehmillä pitää nimet olla! Tästähän saisi vaikka nimikilpailun, Pirkko Rapakko innostuu. Mutta minkähän niminen se on?
Hannu Ahosolan ensimmäinen pysyvä taideteos nousi Siikajoella. Tilataidetos koostuu viidestä kivilehmästä. Moni kyseli taiteilijalta teoksen lehmien nimiä. Ahosola sanoo, että koska lehmät ovat niin vastasyntyneitä, ei niillä ole vielä nimiä. – Tottahan lehmillä pitää nimet olla! Tästähän saisi vaikka nimikilpailun, Pirkko Rapakko innostuu.
Hannu Ahosolan ensimmäinen pysyvä taideteos nousi Siikajoella. Tilataidetos koostuu viidestä kivilehmästä. Moni kyseli taiteilijalta teoksen lehmien nimiä. Ahosola sanoo, että koska lehmät ovat niin vastasyntyneitä, ei niillä ole vielä nimiä. – Tottahan lehmillä pitää nimet olla! Tästähän saisi vaikka nimikilpailun, Pirkko Rapakko innostuu.
Kuva: Maarit Kesti

Kamerat räpsyvät, ihmiset kiertävät taideteoksen ympärillä ja ihastelevat ääneen. Siikajoen kunnantalon kupeeseen noussut kuvanveistäjä Hannu Ahosolan tilataideteos on selvästi menestys. Moni kokee, että lehmät sopivat mainiosti pitäjään, jolla on vahva maataloushistoria.

– Nämä ovat aivan mahtavia, ohikulkija huudahtaa.

Siikajokinen Seija Suutari on ainakin tyytyväinen kivestä ja metallista tehtyihin lehmiin.

– Asun tässä ihan lähellä, ja näen lehmät päivittäin. On ihanaa, että meillä on nyt taidetta, jonka kaikki varmasti ymmärtävät, Suutari myhäilee.

Kuvataiteilija Kirsi Aution mielestä Ahosolan kivilehmät ovat selkeä jatkumo Ahosolan aiemmille pienoisveistoksille. Hänen mielestään ajaton teos sopii maisemaan.

– Teos näkyy hyvin, mutta se ei pomppaa esille huonolla tavalla. Teos sopii tilaan oikein hyvin.

Ahosolan tilataideteoksen on rahoittanut Kult­tuu­ri­ra­has­ton Poh­jois-Poh­jan­maan ra­has­to. Teosta varten myönnettiin 15 000 euroa.

– Aloitteita tällaisista on tullut vuosien varrella paljonkin, mutta aina ne ovat jääneet jonnekin. Yleensä kyse on ollut rahasta. Vihdoinkin me saimme taidetta, iloitsee pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttanut Pirkko Rapakko.

Ahosolan tilataideteoksen viimeisetkin palaset nousivat Ruukin keskustaan keskiviikkoiltana. Avajaisia vietettiin torstaina. Teos on Hannu Ahosolan ensimmäinen pysyvä taideteos.

Ahosola kertoo, että enemmän häntä onkin jännittänyt ajatus ensimmäisestä pysyvästä taideteoksesta kuin ajatus siitä, että hänen teoksensa nousee entiseen kotipitäjään.

– Tähän saakka teoksiani on ollut esillä vain näyttelyissä. Ihmiset ovat voineet katsella niitä kuukauden, ja sitten ne on otettu pois ihmisten katseiden alta. Nyt tämä teos on aina esillä. Siitä meinasi tulla vähän paineita, Ahosola naurahtaa.

Vaikka ensimmäisen pysyvän teoksen rakentaminen olikin uudenlainen haaste taiteilijalle, syntyi idea lehmistä aika nopeasti. Ahosola kertoo, että hänellä oli valmiina kivistä tehty lumiukko. Hän ajatteli, josko lumiukko olisikin lehmipaimen ja sen ympärillä olisi lehmiä. Jossain vaiheessa taiteilija unohti ajatuksen lehmipaimenesta ja keskittyi vain lehmiin.

Ahosolan lehmät on rakennettu kivestä ja metallista. Hän kertoo halunneensa kestävän ja edullisen materiaalin, jotta teoksesta tulee näyttävä ja pitkäikäinen. Viiden lehmän kiviosien pyörittelyyn ja löytämiseen on mennyt aikaa.

– Puoli vuotta meni siihen, että kuljin metsiä ja etsin kiviä, jotka puhuttelivat minua. Kolme isoista kivistä on Haukiputaalta ja loput täältä Siikajoelta.

Kivi on Ahosolalle mieluinen materiaali. Työstettyä kiveä mieluummin hän käyttää luonnonkiveä.

– Olen siitä laiska veistäjä, että etsin mieluummin valmiita muotoja luonnonkivistä. Luulen, että luonnonkiven historia ja sen pitkäikäisyys viehättävät, Ahosola kertoo.

Ilmoita asiavirheestä