Vil­jo­jen puinnit pahasti kesken

Syyskuun vaihtelevat säät ovat hidastaneet kasvustojen valmistumista puintikuntoon ja puintien etenemistä koko maassa, kertoo ProAgria.

Syyskuun sateet ovat hidastaneet viljasatojen puimista. Mikäli sateet jatkuvat, tulee puinnista entistä haastavampaa, sillä maan kantavuus alkaa olla jo nyt lujilla. Kosteus lisää myös homeiden kasvua, mikä heikentää sadon laatua.
Syyskuun sateet ovat hidastaneet viljasatojen puimista. Mikäli sateet jatkuvat, tulee puinnista entistä haastavampaa, sillä maan kantavuus alkaa olla jo nyt lujilla. Kosteus lisää myös homeiden kasvua, mikä heikentää sadon laatua.

ProAgrian mukaan syysviljojen puinnit ovat lopuillaan, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Viljelijät ovat kuitenkin vielä toiveikkaita, mutta merkittävä osa sadosta jää väistämättä korjaamatta. Ensimmäisiä merkkejä sadon laatuongelmista on havaittavissa etenkin lakoontuneissa kasvustoissa, joissa on alkanut näkyä tähkäidäntää. Lämpimiä poutasäitä toivotaan vielä ainakin kuukaudeksi, jotta sadonkorjuutyöt saadaan tehtyä.

–Korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on varovaisimpienkin arvioiden mukaan vähintään 150–200 miljoonaa euroa. Taloudelliset menetykset tiloille ovat siten huomattavat, kun huomioidaan vielä viljelyyn tehdyt panostukset, joille ei saada katetta. Kustannuspaineita lisäävät myös kaksinkertaistuvat kuivauskustannukset korkeiden puintikosteuksien vuoksi sen sadon osalta, joka saadaan talteen, ProAgria tiedottaa.

Syyskuussa sadetta on saatu tavanomaista runsaammin lähes koko maassa. Syyskuussa on satanut 10–14 päivänä useimmilla alueilla. Märkyyden vuoksi maan kantavuus alkaa olla lujilla. Vielä koneet ovat pysyneet pinnalla, mutta raiteita on alkanut syntyä. Runsaat lisäsateet vaikeuttavat sadonkorjuun ja syystöiden tekemistä. Kostea sää lisää myös homeiden kasvua, mikä heikentää sadon laatua. Lisäksi siementuotantoon tarkoitettujen kasvustojen laatu on voinut kärsiä merkittävästi, mikä vaikuttaa tarjolla olevan kylvösiemenen määrään ensi keväänä.

Rukiin puinnit on saatu päätökseen ainoastaan Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Syysvehnä on saatu puitua kokonaan ainoastaan Pohjois-Karjalassa, jossa syysvehnän viljelyalat ovat vähäiset. Kevätviljoista pisimmällä ovat ohran puinnit. Kauraa on puitu useimmilla alueilla vasta 10–25 prosenttia. Kevätvehnän puinnit ovat vasta aivan alussa, vain 2-15 prosenttia alasta on puitu.

Rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat tuleentuneet hitaasti puintikuntoon. Rypsinpuinnit on päästy aloittamaan vasta Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa, jossa on puitu 2-20 prosenttia kasvustoista. Härkäpavun puinnit ovat aivan alussa Etelä-Suomen rannikkoalueella. Kasvustot ovat monilla alueilla vielä tuleentumattomia, joten sadosta on vaarassa jäädä korjaamatta merkittävä osa.

Puintien venyminen pitkälle syksyyn on pienentänyt syysviljojen ja –öljykasvien kylvöaloja tuntuvasti. Rukiin kylvöala pieneni useimmilla alueilla 20–50 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla ruisala jäi alle kolmannekseen viime vuodesta, mutta Pohjanmaan rannikkoalueella kylvöala pieneni vain 10 prosenttia. Syysvehnän viljelyala pieneni yleisesti 20–50 prosenttia viime vuotiseen verrattuna.