Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset terveydenhuoltoalalta osoittavat, että epäsäännöllinen vuorotyö on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten verenpainetautiin, veren korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja tyypin 2 diabetekseen.
Epäsäännöllinen vuorotyö lisää myös riskiä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaoloriskiä voidaan pienentää välttämällä lyhyitä työvuorovälejä, pitkiä työviikkoja ja yövuoroputkia sekä tekemällä työvuorosuunnittelu yhdessä työntekijöiden kanssa.
Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän työsuojeluvaltuutettu Satu Koivusipilä kertoo, että työvuoroihin pääsee kyllä vaikuttamaan, mutta kuinka paljon, se on kiinni työyksiköstä.
Samaa sanoo Tehyn luottamusmies Paula Anttila, jonka mukaan toiveita kyllä kuullaan, mutta luonnollisestikaan kaikkien toiveita ei voi aina toteuttaa.
– Meillä on sellainen periaate, että kolmen viikon jaksolla voisi esittää toiveita kahteen työvuoroon, Anttila kertoo,
– Mitä enemmän niihin voi vaikuttaa, sitä paremmin vuorotyönkin kuormitusta henkilöstö sietää. Se parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, painottaa Koivusipilä.
Koivusipilän mukaan omat vaikutusmahdollisuudet parantavat työhyvinvointia ja jaksamista.
Anttila sanoo, että ergonominen työvuorosuunnittelu, joka alkaa aamuvuorolla, jatkuu ilta- ja yövuoroilla, joiden jälkeen on vapaata, ei miellytä kaikkia. Toiset haluavat tulla vapaan jälkeen iltavuoroon.
– Työvuorojen suunnittelu on todella haasteellista, kun täytyy turvata ensisijaisesti potilasturvallisuus. Esimiehet kyllä yrittää edistää jaksamista mahdollisuuksien mukaan, sanoo Anttila.
Anttila sanoo omasta kokemuksesta, että selvää on, että yhden vapaapäivän aikana palautuminen on heikompaa varsinkin, kun ikää karttuu.
– Tutkimus vahvistaa mutu-tuntuman siitä, että vuorojen sijoittelulla on todellakin merkitystä. Kuntasektorilla on paljon sairauspoissaoloja, olisi hyvä selvittää, mistä ne johtuvat, mitkä ovat todelliset syyt, Anttila sanoo.
– Palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta tulee huolehtia, ettei työntekijöille kerry liikaa lyhyitä vuorovälejä, tiivistää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
Epäsäännöllisen vuorotyön terveysriskien tiedostaminen on tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan entistä tärkeämpää, koska vuoden 2020 alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen. Koivusipilän mukaan kuntayhtymässä ei ole suunnitelmia yötyön käytön laajentamisesta.
– Lienee kuitenkin selvää, että mitä enemmän entistä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotihoidossa, sitä enemmän tarvitaan myös kotihoidon käyntejä öisin, hän huomauttaa.
Laki laajentaa muun muassa yötyön käyttöalaa. Yötyön teettäminen on aiempaa helpompaa vuorotyössä, jaksotyöaloilla ja tilapäisesti tehtävässä yötyössä.
Jaksotyötä tehdään sote-alan lisäksi kaupan alalla sekä kuljetus-, turvallisuus-, vartiointi-, matkailu- ja ravintola-alalla. 2020 alusta jaksotyö laajenee muun muassa sosiaalipalveluihin. Jaksotyötä tehdään 2–6 viikon jaksoissa, ja kussakin jaksossa työtunnit jakautuvat epäsäännöllisesti. Tämä mahdollistaa muun muassa pitkät työrupeamat ja lyhyet työvuorojen välit.
Koivusipilä huomauttaa, että ei voida tilastoida, mitkä kaikki sairauspoissaolot johtuvat vuorotyön kuormituksesta.
Vuorotyön riskitekijöitä ovat muun muassa verenpainetauti, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja tyypin 2 diabetes. Tutkimus tehtiin kaupunkien ja suurien sairaaloiden sote-työntekijöillä. Vuorotyö lisäsi diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä kaupunkien sote-henkilöstöllä, muttei sairaaloiden työntekijöillä.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja, arvioi Härmä .
Osatutkimuksessa sairaaloiden vuorotyöntekijöillä havaittiin, että erityisesti yli 40 ja 48 tunnin työviikot, pitkät yövuoroputket ja lyhyet työvuorovälit lisäsivät riskiä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäävät lyhyiden sairauspoissaolojen lisäksi väsymystä, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia ja tapaturmia.
Työterveyslaitos on myös tutkinut, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
– Työntekijöiden yhdessä tekemän vuorosuunnittelun aloittaminen vähensi alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia työyksikkötasolla. Se myös selvästi paransi työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemusta, sanoo erityisasiantuntija Jarno Turunen.
Tutkimus
Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimuksessa selvitettiin vuorotyön vaikutuksia riskitekijöihin.
Riskitekijöitä ovat verenpainetauti, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja tyypin 2 diabetes.
Vaikutusmahdollisuuksilla omaan työhön ja työaikoihin on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin.
Tulokset perustuvat Kunta-alan seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteriaineistoihin liitettyihin työaika- ja sairauspoissaolotietoihin vuosilta 2008-2017 yli 150 000 työntekijältä.
