Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry penäsi eduskuntavaaliehdokkailta vastauksia samoihin kysymyksiin kuin neljä vuotta sitten. Omaishoitajien yhdenmukaisuus, omaishoitajapalkkion verotus ja maksajataho ovat edelleen asiat, jotka vaativat huomiota.
Omaishoitajien hoitopalkkio on Raahen seutukunnassa minimissään 428 euroa ja enimmillään 963 euroa. Kaikkiaan maksuportaita on neljä. Raahessa omaishoitajille maksetaan enemmän kuin valtakunnalliset minimimaksut ovat. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa, mikä kismittää monia omaishoitajia.
– On aivan käsittämätöntä, että siitä viedään 30-40 prosenttia veroa. Jos vero olisi sama kuin vaikka eläkkeestä menevä vero, olisi sekin jo inhimillisempää, huomautettiin yleisöstä.
Omaishoitajille mieluinen ratkaisu olisi, että omaishoitajien hoitopalkkion maksajaksi tulisi Kela. Näin hoitopalkkiot ja kriteerit sen saamiseksi olisivat kaikille samat, asuinpaikasta riippumatta. Nykyisin maksun hoitavat kunnat tai kuntayhtymät, joiden kanssa omaishoitosopimus on tehty.
– Maksatus ja sen kriteerit Kelalle, mutta muu sosiaalinen tuki pitäisi säilyttää lähellä omaishoitajaa ja hoidettavaa, Hanna-Leena Mattilaa (kesk) paneelissa edustanut Pekka Poukkula totesi.
Vasemmiston Heidi Haaviston mukaan maksajalla ei ole väliä, kunhan kriteerit ovat tasa-arvoiset.
– Jos maksaminen siirtyisi Kelalle, pitäisi huolehtia, että se toimii, eikä viivästyksiä tule.
Hoitopalkkio ei ole ainoa asia, joka heikentää omaishoitajien tasa-arvoa. Alueellisia eroja syntyy myös tarjottavista palveluista. Myös kriteerit, joilla omaishoitajan status kunnissa myönnetään, voivat vaihdella.
– Hoidan kotona Alzheimeria sairastavaa miestä, mutta Raahessa en saa omaishoitajan statusta. Tiedän, että Oulussa on vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka statuksen ovat saaneet. Minä en välitä siitä hoitopalkkiosta, mutta sen statuksen tuoman tuen tarvitsisin jaksamiseen. Nyt olen täysin näkymätön, yleisöstä kommentoitiin.
Paikalla olleet omaishoitajat toivoivat muutosta myös vapaapäiviin. Nykyistä vapaapäiväjärjestelmää ei nähdä toimivaksi.
– Kotiin annettava lyhytaikainen apu ja sijaisjärjestelyt ovat asioita, joita kannattaisi kehittää, kristillisten Henri Oksanen huomautti.
Omaishoitajien määrän oletetaan kasvavan Suomessa tulevina vuosina. Omaishoitajaliiton Pohjois-Suomen aluevastaava Sari Havela-Hiitola kertoi, että haasteena onkin löytää keinoja, jotta tulevaisuudessa työssäkäyvät voivat entistä useammin olla myös omaishoitajia.
Vihreiden Seppo Sorvari näkisi lasten hoitovapaajärjestelmää vastaavan järjestelyn hyvänä keinona.
Myös mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan koettiin kansanedustajaehdokkaiden keskuudessa yhtenä vaihtoehtona.
Paneeliin osallistuivat Seppo Sorvari (vihr), Pekka Poukkula (kesk), Henri Oksanen (kd), Heidi Haataja (vas), Matti Honkala (kok), Mika Antikka (ps).
Lisätty 21.3.2019 kello 10.30 kaikki paneeliin osallistujien nimet.