Yh­teis­toi­min­ta­so­pi­mus kes­kus­te­lut­ti val­tuus­tos­sa: Jat­ko­ai­ka­so­pi­mus Mii­lu­kan­kaan kanssa hy­väk­syt­tiin

Vasemmisto ilmoitti Katja Hännisen suulla, että Pikkulahden kaavatyössä halutaan olla mukana tekemässä ratkaisuja, että virkistyskäyttö alueella säilyy.

Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkän keskustelun jälkeen muutetun yhteistoimintasopimuksen, jolla Raahen kaupunki jatkaa vuonna 2014 solmittua yhteistoimintasopimusta Rakennus Oy Miilukankaan kanssa.

Rakennus Miilukankaalle varattava alue alkaa Ilolinnantien varresta ja päättyy mereltä Pikkulahdelle johtavan kanavan rantaan saakka.

Sen ulkopuolelle jäävät Pikkulahden uimaranta ja Mustan huvila-alue. Sopimukseen kuuluu myös läjitysalueena kohonnut maa-alue lähellä Maafanttia ja terässatamaa kanavan pohjoispuolella.

Kaupunginjohtaja Ari Nurkkala korosti Pikkulahden olevan äärimmäisen tärkeän kohteen.

–Kyse on meidän etupihastamme. Sen pitää olla laadukas ja kaupunkikuvallinen kokonaisuus pitää olla hyvin tarkkaan mietitty. Kaavaa on suorastaan pakko käsitellä laajasti kaupunkilaisvaikuttamisen keinoin ja osallistamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota, Nurkkala sanoi.

Vielä ei kuitenkaan päätetty kaavasta, vaikka keskustelu siihen suuntaan monta kertaa ajautuikin.

Vihreiden valtuustoryhmä ei kannattanut sopimuksen hyväksymistä, mutta ei saanut kannatusta.

Harri Kiviniitty totesi, että Vihreiden äänestäjäkunnan kanta on, että Pikkulahdelle ei tule rakentaa lisää asuntoja, vaan alue on pidettävä virkistysalueena.

–Merellisen idyllin vaaliminen vaaliminen Raahessa ei mielestämme tarkoita kerrostalojen rakentamista ranta-alueille. Toisessa vaakakupissa on mahdollisten tulevien kerrostalossa asuvien merellinen näköala, mutta toisessa vaakakupissa on tuhansien muiden raahelaisten merellinen maisema, joka katoaa tiili tiileltä rakentamisen edetessä, Kiviniitty sanoi.

Vasemmiston Niilo Ojala ihmetteli onko kyseessä jokin periaatteen muutos, koska tähän asti hankekaavoissa käytäntö on ollut, että kaavoituksesta vastaa taho, jonka käyttöön kaupunki on alueen kaavoittanut.

–Pidän hyvänä asiana, että kaavat tehdään kaupungin ohjauksessa, mutta tuleeko jatkossakin tämäntapaisia esityksiä, että kaavakustannukset siirretään kaupungin maksettavaksi, Ojala kysyi.

Kaupunginjohtaja muistutti, että Miilukangas on käyttänyt alueen maankäyttösuunnitelmatyöhön noin 90 000 euroa.

–Kyse on hyvin poikkeuksellisesta käytännöstä. Hankkeesta on kuitenkin syntynyt merkittäviä kustannuksia ja nyt prosessin viivästyttyä, on oikeus ja kohtuus, että me hoidamme tämän loppuun, Nurkkala sanoi.

Esille nousi periaatteellinen kysymys Pikkulahden alueen rakentamisesta.

–Ryhmät ovat valmiita hyväksymään sopimuksen jos kukaan meistä ei tämän myötä sitoudu yhdenkään uuden asunnon rakentamiseen Pikkulahdelle, Katja Hänninen (vas) sanoi.

Kaupunginjohtaja totesi, että kaavoitusprosessi on oma juridinen kokonaisuutensa, eikä sen lopputulosta voi ennustaa.

–Lopputulos voi olla, ettei alueelle tule yhtään asuntoa, mutta lähtökohtana on tutkia tämä mahdollisuus.

Antero Aulakoski (kesk) totesi yllättyneenä, että valtuustosta löytyy äänenpainoja kaupungin kehittämistä vastaan.

–Rakentaminen liittyy kehittämiseen oleellisesti. Kaupungin on käytettävä vahvuuksiaan ja Kaupunginrantaan voidaan saada vetovoimainen alue ja sitä kautta ihmisiä tänne, Aulakoski sanoi.