Ilkikurisesti voisi sanoa, että Raahen entisen sosiaalijohtajan Viljo Lehmuskedon pahin painajainen 90-luvulta on täällä yhä vain vahvistuen: yksityiset päiväkodit.
Raahessa toimii tai on aloittamassa toimintaansa jo yhdeksän yksityistä päiväkotia, mikä on määrällisesti saman verran kuin kunnallisella puolella.
Yksityiset päiväkodit ovat kuitenkin kooltaan julkisia toimijoita merkittävästi pienempiä, sillä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia on kunnallisella puolella yksityistä sektoria reippaasti enemmän. Reilusta 1 130 lapsesta noin 870 hoidetaan julkisella puolella ja yksityisessä päivähoidossa, päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, runsaat 265,
–Suhde on hyvä. Kaupungilla on oltava oma päivähoitoverkko, sillä kaupunki kantaa myös vastuun palvelun järjestämisestä, toteaa varhaiskasvatuksen vt. johtaja Kati Haarala.
Haarala muistuttaa, että loppupeleissä kaupunki on vastuussa siitä, että päivähoitopaikka järjestyy tietyssä ajassa ja, että niitä on riittävästi. Yksityisellä taholla ei samanlaista velvoitetta ole.
Haaralan kokemus on, että yhteistyö kaupungin ja yksityisten päiväkotien välillä toimii. Vastakkainasettelua tai kilpailua lapsista ei ole, vaan pikemminkin molemmat tahot tarvitsevat toisiaan.
–Lapsia riittää kyllä kaikille.
Kunnilla on myös päivähoidon valvontavastuu yksityisten päiväkotien osalta niin, että palveluntuottajat toimivat lakien ja säädösten mukaan.
Haaralaa mietityttää elokuun alussa voimaan tulevan varhaiskasvatuslain seuranta. Laki velvoittaa myös yksityisen sektorin toimimaan kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisesti.
–Arviointi mietityttää, kuinka määritellään, että suunnitelmat ovat yhteismitallisia.
Kati Haarala pitää hyvänä perheiden valinnan mahdollisuutta. Laatukyselyt eivät Haaralan mukaan ole tuoneet esille merkittävää laatueroa yksityisen ja kunnallisen päivähoidon välillä.
Tuntuma on, että monet perheet valitsevat hoitopaikan sen sijainnin perusteella niin, että se on kätevästi vanhempien työmatkan varrella.
Monet päiväkodit ovat profiloituneet. On luontopäiväkotia, liikunnallisuuteen suuntautunutta toimintaa, ekopäiväkotia ja luovuutta korostavaa.
Raahen ensimmäinen yksityinen päiväkoti, Montessori-päiväkoti PikkuPietari viettää muutaman vuoden kuluttua jo parikymppisiään.
Uranuurtajat Anu Ylönen ja Pirjo Maliniemi toteavat liikeidean olleen tärkeä, erottautuminen. Kun pitkän kouluttautumisen jälkeen Montessori-pedagogiikan käyttäminen Raahen julkisella puolella kävi mahdottomaksi, oli aika ottaa uusi askel ja perustaa yksityinen päiväkoti.
Ylönen ja Maliniemi muistelevat, ettei yrittäjyyden alkutaival ollut kovin helppo. Epäluulo yksityiseen toimintaan oli viranomaispuolella vahvaa. Esimerkiksi päivähoidon asiakasmaksuihin oleellisesti vaikuttavia kuntalisäpäätöksiä jouduttiin jännittämään joka vuosi.
Tänä päivänä yhteistyötä kaupungin kanssa kuvataan mutkattomaksi ja toimivaksi. Esimerkiksi kuntalisää ei erikseen tarvitse jännittää. Jos jotain voisi toivoa, niin palveluseteli olisi asiakkaiden ja yrittäjien kannalta edistysaskel.
Sitä, että kaupunki on myös valvontaviranomainen, pidetään hyvänä. On tärkeää, että on laatujärjestelmä ja myös yksityisellä puolella toiminnan on oltava läpinäkyvää.
Montessori-päiväkodissa ei olla huolissaan siitä, että hoitolapset loppuisivat, vaikka yksityisiä toimijoita on tullut runsaasti lisää. PikkuPietariin on jo pidemmän aikaa ollut muutaman vuoden jono. Viesti on kulkenut viidakkorummulla eikä toimintaa ole tarvinnut markkinoida.
Monesta perheestä koko sisarusparvi on ollut hoitolapsina ja käyvät moikkaamassa vielä koululaisinakin.
Anu Ylönen arvelee, että moni yksityisen sektorin valinnut on mieltynyt siihen, että sisarukset voivat olla samassa ryhmässä.
Myös henkilökunnan pysyvyydelle ja päiväkotien pienelle koolle annetaan arvoa.
