Yle Pu­heel­ta YleX:n il­ta­päi­vään

Jere Pehkonen on nauttinut työstään radiossa. Hän uskoo, että alalla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Sitä hän ei kuitenkaan tiedä, onko radiotoimittajan työ hänen loppuelämänsä pesti. Ehkä hän ryhtyy vielä jossain vaiheessa lentäjäksi. –Olen sanonut, että teen tätä niin kauan kuin tämä on hauskaa ja vielä se on sitä ollut

Kuva: VESA JOENSUU

Jere Pehkosen ääni on selkeä ja miellyttävä – täydellinen radioääni. Viimeiset kuusi vuotta häntä onkin voinut kuunnella Yle Puheella. Pehkosen tie radioon kulki mutkien kautta.

– Lukion jälkeen lähdin ulkomaille reissaamaan. Jossain vaiheessa vuonna 2011, ollessani Sri Lankassa, rahat alkoivat olla loppu ja aloin pohtia, mitä voisin tehdä, mikä minua kiinnostaisi. Ajattelin silloin, että opiskelen joko lentäjäksi tai radioalalle.

Hän myöntää, ettei ollut aikaisemmin haaveillut radioalan työstä. Radion kuuntelu ei ole ollut hänelle merkityksellistä eikä hänellä ole alalta esikuvia. Työ radioalalla tuntui kuitenkin hyvältä ja mielenkiintoiselta vaihtoehdolta.

– Lentäjän koulutus maksoi 16 000 euroa ja radioalan opistotasoinen koulutus vain 3 500 euroa, Pehkonen perustelee lopullista valintaansa nauraen.

Laajasalon opistoon Pehkonen pääsi opiskelemaan syksyllä 2012. Koulutuksen ja Yle Puheella tehdyn työharjoittelun jälkeen töitä löytyi Yle Puheelta. Vuodesta 2013 saakka Pehkosen radioääntä on voinut kuulla kanavalla.

Viimeiset vuodet hän on tehnyt Yle Puheen aamua muun muassa Juhani Kenttämaan ja Linda Vettasen kanssa. Sitä ennen hän juonsi kanavan urheiluiltaa. Työ radiossa on ollut mielenkiintoista ja mielekästä.

– Urheiluaiheet, etenkin urheiluun liittyvät ilmiöt, kiinnostavat minua ja tuntuvat omalta jutulta. Aamussa olen kuitenkin päässyt käsittelemään monenlaisia aiheita aina politiikasta viihteeseen.

Radiolähetykset, joita Pehkonen on tehnyt, ovat olleet pääasiassa suoria lähetyksiä. Hän kertoo, että aluksi suorat lähetykset jännittivät. Nyt hän ei enää stressaa tai murehdi pieniä virheitä vaan yrittää ottaa niistä opikseen. Itseluottamus on kasvanut vuosien varrella.

– Kun aloitin, saatoin tehdä tunnin suoraa haastattelua varten jopa viiden- tai kuudenkymmenen kysymyksen listan valmiiksi. Nyt kirjoitan vain rungon aiheista, joista olisi hyvä puhua. Luotan siihen, että keskustelu etenee vapaasti.

Radioalalla iso osa työstä tehdään lähetyksen ulkopuolella ja kuulijoille kuuluu vain murto-osa kaikesta. Pehkonen kertoo, että moni luulekin, että hänen työpäivänsä alkaa siitä, kun lähetysaika alkaa ja loppuu, kun lähetys loppuu.

– Oikeasti esimerkiksi aamulähetyksen jälkeen jatketaan töitä suunnittelemalla seuraavan päivän lähetystä.

Pehkonen sanoo, että tietyllä tavalla hän on töissä jatkuvasti. Kun vastaan tulee mielenkiintoisia keskustelunaiheita tai henkilöitä ja huomioita arkipäiväisestä elämästä, hän miettii, voisiko niitä ottaa mukaan lähetyksiin.

Jere Pehkonen pääsee ihan uuden äärelle 7. tammikuuta, kun hän aloittaa YleX:n iltapäivässä juontajana. Pehkonen sanoo viihtyneensä Puheella hyvin, mutta mahdollisuus siirtyä YleX:n iltapäivään oli heti tilaisuus, johon hän halusi tarttua.

– Olen kuin Ylen Benjamin Button. Kun muut ovat siirtyneet kohderyhmissä nuoremmasta vanhempaan, minä menen toisin päin, vaikka ikää on tullut lisää, hän nauraa.

Iltapäiväohjelmaa Pehkosen kanssa juontavat tämän vuoden mediapersoonaksikin valittu Jenni Poikelus sekä Mika Parikka. Pehkonen kertoo odottavansa pestiä erittäin innoissaan. Hän sanoo, että uusi ympäristö, uudet työkaverit, tekotavat ja monimediallisuus innostavat. Myös kanavan viihteellisyys viehättää Pehkosta.

– Odotan, että pääsen tekemään käsikirjoituksia ja sketsiviihdettä siinä samalla.

YleX:llä Pehkosen näkyvyys tulee olemaan monella tavalla isompi kuin Puheen puolella, sillä videot ja some ovat YleX:llä isossa roolissa. Näkyvyyden myötä tuleva julkisuus ei Pehkosta hirvitä.

– En tiedä voiko sellaiseen valmistautua millään tavalla. Ainakaan en ole ajatellut asiaa. En halua sensuroida itseäni ja miettiä, mitä haluan antaa ulos ja mitä en, hän pohtii.

Pehkosen mukaan hyvä radiopersoona on sellainen, joka tietää kuka on, eikä yritä imitoida muita. Itse hän sanoo olevansa ennen kaikkea viihdyttäjä. Hän uskookin, että uudessa työssään hän pääsee enemmän viljelemään omaa huumoriaan. Myös raahelaisuus, tietynlainen kehä kolmosen ulkopuolisuus, kuuluvat hänen persoonaansa.

– Raahen murrettakin kuullaan varmasti. Se on jossain määrin karissut, mutta määt ja säät tulevat edelleen hyvin esille, Pehkonen lupaa.