–Remontti jäi vähemmälle.
–Ulkomaan matkaa ei tälle vuodelle suunniteltu muutoinkaan, mutta ei olisi ollut varaa lähteäkään.
–Teinien kanssa rahaa kuluu, kaikki on tarpeen.
Siinä muutamia nimettömiä hajakommentteja, joita toimittaja sai kerätessään julkisella sektorilla työskentelevien mietteitä lomarahaleikkausten vaikutuksista.
Raahen Tehyn pääluottamusmies Paula Anttila tunnustaa, ettei ole edes tarkistanut lomarahaleikkauksen 30 prosentin vaikutusta tiliinsä. Asia on siinä määrin harmittanut ja suututtanut, ettei nainen ole viitsinyt itseään enempää kiihdyttää.
–Ei se ollut neuvottelu, vaan kiristämällä saatu tulos, puuskahtaa sairaanhoitajana työskentelevä Anttila .
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton laskelmien mukaan yli 15 vuotta alalla olleen sairaanhoitajan kesätilipussi köyhtyi aiemmasta yli 650 eurolla. Ammatista riippuen vaihteluväliksi on laskettu 430 eurosta yli 700 euroon.
Anttila toteaa, ettei hänen taloutensa siihen kaatunut, mutta moottoripyörien vakuutusmaksut piti perheessä hakea nyt muualta. Pääluottamusmies kertoo lasten olevan aikuisia, mutta nuorilla perheillä, joilla on talovelkaa ja mahdollisesti opintolainaakin vielä maksettavana hän tietää olevan tiukkaa. Ylimääräinen ekstra meni. Anttila muistuttaa myös, että kunta-alalla ja valtiolla ei palkkataso ole korkeimmasta päästä. Jos molemmat aikuiset työskentelevät julkisella alalla leikkaus voi tietää yli tonnin vyön kiristystä.
–Ei tämä ainakaan työmotivaatiota lisää, miettii Anttila sairaanhoitajan 2 295 euron lähtöpalkkaa ilman lisiä.
Raahen kaupungissa, Siikajoen ja Pyhäjoen kunnissa sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä työskentelee yhteensä noin 2 600 työntekijää. Karkealla laskutoimituksella voidaan laskea, että Raahen alueella lomarahaleikkaukset merkitsivät yli miljoonan euron tulonsiirtoa, mikäli keskimääräisenä lomarahojen leikkaussiivuna käytetään 400 euroa työntekijää kohden. Laskelmassa eivät ole mukana valtion leivissä olevat kuten poliisit ja työvoimaviranomaiset.
–Haluaisinpa tietää, mihin nämä kikyt kohdennetaan, mihin ne käytetään, kyselee Anttila.
Kaupunginmetsässä pari vuotta sitten alkanut talonrakennusprojekti jatkuu. Luokanopettajana työskentelevä Mikko Hakkarainen viimeistelee piharakennuksia ja myöntää, että lomarahoille olisi toki ollut käyttöä. Kiky-ratkaisua hän pitää kuitenkin parempana kuin mitä tarjolla oli lomien lyhentämisineen.
Lomarahojen leikkaukset eivät ole vaikuttaneet dramaattisesti perheen talouteen. Enemmän siihen on vaikuttanut se, että perheen äiti Jonna Hakkarainen on äitiyslomalla opettajan työstään.
–Aina on eletty niin, että on saatu sukan varteen.
Perhe on tähänkin saakka ollut kotimaan matkailijoita ja tänäkin vuonna on ehditty matkustaa, vaikka se ulkomaan matkailua kalliimmaksi tuleekin.
Lomarahan leikkausta enemmän Hakkaraista korpeaa kaupungin säästölinja, joka on johtanut suurentuneisiin ryhmäkokoihin kouluissa. Samoilla linjoilla on myös Jonna Hakkarainen, joka toteaa 29 oppilaan ryhmän ilman jakotunteja syövän opettajaa. Jaksamisesta tullaan vielä puhumaan. Samalla se syö myös opettajan palkkapussia, kun lisätunteja ei jakotuntien puuttuessa ole tarjolla peruspalkan päälle. Hän muistuttaa, että kyse ei ole vain yhden kuukauden palkasta, vaan supistus tuntuu joka kuukausi.
–-Kyllä sille tonnillekin olisi lapsiperheessä käyttöä, myöntää Hakkarainen.
Kikyn velvoitetta lisätunteihin ei Mikko Hakkarainen pidä pahana, varsinkin kun niitä käytetään koulutukseen, mikä on ollut tiukassa kontrollissa. Tärkeää luokanopettajan mielestä on, että työajanpidennys käytetään järkevään, ei näennäiseen toimintaan.
