Maatalousväki on saanut osansa ilmastokeskustelusta ja kommentointi on paikoitellen kovaa.
MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä painotti eilen Pyhäjoen ja Merijärven maatalousväelle oikeanlaisesta viestinnästä. Hän totesi hiilensidonnan olevan maatalouden uusi mahdollisuus. Syntynyttä intostilannetta Tyhtilä pitää inhottavana.
– Kun syöt nurmella tuotettua kotimaista naudanlihaa, se on ympäristöteko. Jos nautaa tuodaan Suomeen Brasiliasta, on hiilijalanjälki siinä täysin toinen, Tyhtilä sanoi.
Kaikki kotimainen naudanliha kulutetaan. Omavaraisuusprosentti naudanlihassa on 70. Tilojen määrä laskee kovaa vauhtia, joten alituotantotilanteessa ollaan.
– Ihmeellistä, ettei lihan hinta lähde korjaantumaan.
Kannattavuuskriisi on jatkunut maataloudessa jo pitkään. Pohjois-Pohjanmaalla viljasato oli ennätyskuivan kesän jälkeen kuitenkin parempi kuin viime vuonna. Rannikkoalueen heinämailla on koettu isojakin vahinkoja, mutta vaihtelut ovat suuria tilojen välillä.
– Eduskunta päätti 30 miljoonan euron kriisitukipaketista, josta meille tulee 10 miljoonaa. Se on hätäapua, joka ei tule korjaamaan yhdenkään tilan tilannetta.
Turve keskustelutti kokousväkeä.
Eloperäiset maat painottuvat Euroopassa Suomeen ja Skotlantiin sillä erotuksella, että Skotlannin suot ovat ylipääsemättömiä.
Tyhtilä ennusti pellonraivauksen tulevan lähivuosien aikana kielletyksi, koska turvemaat katsotaan hiilidioksidia päästäviksi.
Muutaman vuoden kuluttua on lupa odottaa tutkimustuloksia Ruukin koeaseman turvetutkimuksesta jos useampivuotisen hankkeen rahoitus varmistuu.
– Tutkimustulokset eivät tule pelastamaan raivauskiellolta. Hyvin todennäköisesti ensi kesänä vedetään jyrsimellä kahta kauheammin, Tyhtilä sanoi.
Kehotus kuuluikin: raivatkaa nyt peltoa turvemaista ennen kuin kielto tulee.
Tulevia vaaleja Tyhtilä ennustaa ympäristövaaleiksi. Tähän on maatalousväenkin varauduttava.
– Äänestäkää eduskuntavaaleissa, EU-vaaleissa ja maakuntavaaleissa, Tyhtilä patisti.
Hän totesi, että ehdokkaiden olisi hyvä ymmärtää mitä metsätalous tarkoittaa. Jos maa- ja metsätalousväki antaa ymmärtää että puun kaataminen ja metsän kestävä hoito on huono asia, investoinnit jäävät tekemättä.
Tyhtilä odottaa eniten maanviljelijöiden ja metsänomistajien ympäristölupauksista.
– Niiden tarinoiden kautta saamme eteenpäin positiivista signaaleja. Tilanne ei saa mennä siihen, että kananmunat jätetään ostamatta, koska vesistöt tuhoutuvat ja siitä vierestä poimitaan ostoskoriin avokado.
Menestyksen avaimet riippuvat Tyhtilän mielestä siitä, että suomalaiset maataloustuotteet ovat korkealaatuisempia kuin muualla.
– Ei salmonellaa, ei afrikkalaista sikaruttoa. On miljoonien vahinko jos sikarutto tulee tänne.
Rakennemuutos Pyhäjoen maataloudessa
Vuonna 1995 aktiivitiloja oli 180, viime vuonna 99.
Vuonna 1995 peltohehtaareja oli 3928, nyt 5120. Tilakohtainen hehtaarimäärä on kasvanut 21,82:sta 51,71:een hehtaariin.
Tukisummat ovat kasvaneet vuoden 1995 maksetusta 1,6 miljoonasta eurosta viime vuoden 3,9 miljoonaan euroon.
Vuonna 1995 lypsylehmiä oli Pyhäjoella 740, vuonna 2014 niitä oli 620.
Vuonna 2004 Pyhäjoella oli 39 maitotilaa, viime vuonna 17.
Maidon tuotantotuki on 7,6-kertaistunut. Vuonna 2004 sitä maksettiin 45540 euroa, viime vuonna 420 000 euroa.
Vuonna 2004 maitotilat tuottivat 4,9 miljoonaa litraa maitoa, viime vuonna 5,17 miljoonaa litraa.
