Raili Viirret
Kun Vihannin karjalaiset leipovat karjalanpiirakoita, tietää, että tulossa on taatusti aitoja ja oikeita.
Työn touhussa karjalanpiirakkatalkoissa ovat muun muassa piirakkamestarin arvonimen saaneet Eila Äijälä ja Kirsti Sämpi sekä tuore karjalanpiirakoiden suomenmestari Aija Haukka.
Vaikka heilläkin on piirakkapohjan pulikoimiseen ja piirakan rypyttämiseen omat niksinsä ja tapansa, tärkeintä on kuitenkin maku ja muoto.
Aija Haukka leipoi suomenmestariksi kesäkuussa Kouvolassa pidetyissä kisoissa.
Hän sanoo, että vaikka piirakanteko on hyvin hallussa, on kisassa aina oma jännityksensä. Osansa siitä tuo se, että arvostelemassa on joukko keittiömestareita ja lisäksi tarkkaillaan työskentelyä ja työvälineitä.
Naisten sarjan finaalissa oli kuusi osanottajaa. vihantilaisten menestystä paransi sekin, että Minttu Sämpi (13) voitti 10-15-vuotiaiden sarjan. Hänelle voitto oli jo viides. Ennen nuorten sarjaa hän on leiponut kultaa lastensarjassa.
Kilpailussa piti leipoa 10 ohraryyni- ja 10 perunatäytteistä piirakkaa.
– Minä olen neveskä, eli karjalaisen miniä, mutta olen halunnut opetella tämän homman mieheni Erkin ja hänen sukunsa takia ja sitten olen innostunut itsekin, Aija Haukka kertoo.
Aito piirakka leivotaan ohrapuurotäytteellä ruistaikina kuoreen. Pohjat muotoillaan kokonaan käsin ja pulikalla, rypytetään ja paistetaan 300-asteisessa uunissa. Paistamisen jälkeen ne voidellaan voisulalla.
Nykyisin käytetään useammin riisipuuroa ja tarvittaessa myös gluteiinittomia jauhoja. Jopa vegaaniversioita voi kehitellä. Perinteisellä ohjeella leivotut ovat kuitenkin ainoita, jota saa aidoksi karjalanpiirakaksi sanoa.
–Nykyisin saa onneksi hyviä gluteiinittomia tummia jauhoja, kertoo Sämpi.
–Vaaleista jauhoista leivotut ovat mielenkiinnottoman näköisiä, kuittaa Äijälä.
Nyt talkoissa tehdään gluteiinittomien ja aitojen piirakoiden lisäksi kokkosia, jotka ovat vehnätaikinapohjaisia riisillä, keitetyllä kananmunalla ja rusinoilla täytettyjä mahallaan makaavia piirakoita.
– Ne eivät ole suolaisia, mutta eivät makeitakaan. Sokeria niissä on vain hajuksi, kertoo Sämpi.
Vihannin Karjalaseuran aktiivit haluavat pitää perinteen elossa ja niinpä piirakoita leivottiin Suomi 100-hengessä myös Vihannin kouluilla viime vuonna.
Karjalaseuran aktiivit olivat opettamassa lapsille ja nuorille piirakantekoa. Piirakkamestarin arvonimen saadakseen, täytyy myös osata opettaa piirakantekoa muille.
– Varsinkin nuorimmat lapset olivat hyvin innostuneita leipojia.
Perjantaina leivotut piirakat myydään Raahen Pooki Flakkaa-päivien Komerssin markkinoilla. Viime vuonna piirakoilla oli hyvä menekki.
550 piirakkaan kului yhteensä 50 litraa riisipuuroa.
Leipojina olivat myös Asta Junttila, Tuija Törmikoski ja Ritva Myllylä.
Tausta
Karjalanpiirakka on perinteinen suomalainen leivonnainen, jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa tai perunasosetta.
Alkujaan pohjois- ja rajakarjalainen herkku.
Karjalanpiirakka kulkeutui 1600–1700 luvulla Itä-Suomen alueelle. Siirtokarjalaisten mukana se on levinnyt ympäri Suomea ja ulkomaille asti. Karjalanpiirakoista on ensimmäiset kirjalliset tiedot vuodelta 1686.
Tuotteelle on haettu Euroopan unionin tuotesuoja Aito perinteinen tuote (APT).
Ohje
Ruisjauhoista, vedestä suolalla maustettu kuoritaikina kaulitaan todella ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi kuoriksi, joiden halkaisija on 10–24 cm.
Täyte levitetään kaulitun kuoren päälle, niin, että reunoja jää 1-2 cm. Reunat käännetään ja rypytetään sormin täytteen päälle siten, että piirakka jää keskeltä avoimeksi.
Piirakat paistetaan 300-asteisessa uunissa.
Piirakat voidellaan voisulalla välittömästi paistamisen jälkeen.
Nopea paisto ja korkea lämpötila takaavat mehevyyden.
Karjalaiset
Vihannin Karjalaseura on karjalaisjuuristen ja kaikkien Karjalaista kiinnostuneiden yhteisö.
Yhteisön tarkoitus on karjalaisen perinteen ja kulttuurin ylläpito ja Karjalaa koskevien tietojen jakaminen
Johtokunta: Ritva Myllylä, puheenjohtaja, Erkki Haukka, varapuheenjohtaja, Aija Haukka, sihteeri, Lauri Utunen, rahastonhoitaja ja Sari Pekkinen