Ase­vel­vol­li­suus ei ole su­ku­puo­li­ky­sy­mys – vai onko?–

Varusmiesliitto haluaa asevelvollisuuden koskevan yhtä lailla miehiä kuin naisiakin. Armeijan harmaisiin lähti maanantaina 12 000 asevelvollista, naiset edelleen vapaaehtoisina.

Maanpuolustushenki on tarttunut Maija Mänttäriin kotoa. Asevelvollisuusjärjestelmää hän ei koe naisia syrjiväksi, vaan kannattaa nykyjärjestelmää: kutsunnat miehille ja naiset armeijaan jos siltä tuntuu.
Maanpuolustushenki on tarttunut Maija Mänttäriin kotoa. Asevelvollisuusjärjestelmää hän ei koe naisia syrjiväksi, vaan kannattaa nykyjärjestelmää: kutsunnat miehille ja naiset armeijaan jos siltä tuntuu.
Kuva: Annika Ollanketo

Varusmiesliitossa koetaan armeijaa käyvät naiset edelleen normista poikkeavana.

Majuri Mika Niemi Puolustusvoimien ja Kainuun aluetoimistosta ei ole samoilla linjoilla Varusmiesliiton kanssa.

– En koe asevelvollisuusjärjestelmäämme epätasa-arvoiseksi. Puolustusvoimissa lähdemme tarpeesta ja puhutaan enemmänkin henkilömääristä kuin että varusmiehiä eroteltaisiin miehiksi ja naisiksi, Niemi sanoo.

Puolustusvoimat on Niemen mukaan tyytyväinen miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoisuuteen. Kuhunkin saapumiseriin saadaan riittävä määrä nuoria.

Nainen ei ole armeijassa Niemen mielestä yhtään kummallinen asia, eikä siitä tarvitse nykyään keskustella.

– Ne keskustelut käytiin aikoinaan kun naisille tarjottiin mahdollisuus varusmiespalveluun. Aina kun käyn Kainuun prikaatissa, ei tunnu yhtään kummalliselta nähdä naisia niin henkilökunnassa kuin varusmiehissä. Ei se ole pitkään aikaan ollut kenellekään outo asia.

Alpualainen Maija Mänttäri liittyi jäseneksi Vihannin Reserviläisiin heti kun se oli 16-vuotiaana mahdollista.

Nyt 18-vuotias Maija suunnittelee varusmiespalvelukseen lähtemistä, mutta ensin on käytävä lukio loppuun. Valkolakin Maija saanee ensi keväänä ja seuraava mahdollisuus astua ”armeijan harmaisiin” on heinäkuussa 2020, mutta ajatuksena on tammikuu 2021, koska varusmiessoittokuntaan otetaan väkeä vain yhdessä saapumiserässä.

– Soittokunnassa voisin laulaa, mutta myös pianon- ja kitaransoitto sujuu.

Puolustusvoimat ei kangastele Maijan mielessä mahdollisena työpaikkana, mutta ei hän sulje sitäkään vaihtoehtoa pois.

Ennen kaikkea hän uskoo saavansa varusmiespalveluksesta tietynlaista lujuutta ja kokemusta.

Ammunta ei ole Maijalle vierasta, sillä hän on harrastanut ilmakivääriammuntaa jo 10-vuotiaasta. Maanpuolustushenki on tarttunut lähinnä isältä, joka kuuluu Oulaisten Reserviläisiin.

Maijan kahdella isoveljellä on armeija jo takanaan. Heidän kokemuksensa eivät ole ainakaan laskeneet kiinnostusta armeijaa kohtaan

– Maanpuolustus on aina kiinnostanut, samoin Suomen sotahistoria. Isänisä oli mukana talvi- ja jatkosodassa ja isänäiti oli lottana.

Varusmiesliitossa koetaan, että nykyinen epätasa-arvoinen asevelvollisuusjärjestelmä on laskenut alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahtoa.

Lumijärvinen Marjo Törmikoski ei ole samaa mieltä.

– Pikemminkin päinvastoin. Jos armeija olisi pakollinen naisille, saattaisi tilanne kääntyä toiseen suuntaan. Mieluummin naiset vapaaehtoisesti armeijaan, Törmikoski sanoo.

Hän esittää asepalveluksen rinnalle hän toivoo kansalaispalvelua. Siinä koulutettaisiin koko kutsuntaikäpolvea muutaman kuukauden ajan sukupuolesta riippumatta.

– Nuoret ja vanhemmatkin ovat tuudittautuneet siihen, että kaikki toimii. Vettä tulee hanasta, sähköä pistokkeesta, ruokaa saa kaupasta ja puhelimet pelaavat. Mitäs sitten kun tulee jokin poikkeustilanne, eikä kaikki enää tulekaan valmiina?

Kansalaispalvelu voisi Törmikosken mielestä herätellä siihen, miten kukin voisi olla yhteiskunnalle hyödyksi. Kun tämä ajatus kasvaisi, asepalvelus saattaisi olla luonteva lisämahdollisuus.

Törmikoski on toiminut Vihannin Reserviläisten hallituksessa muutaman vuoden. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö motivoi häntä juuri tästä syystä: miten voin olla hyödyksi tilanteessa, jossa jotakin sattuu. Eikä se tilanne tarkoita ensisijaisesti sotaa, vaan nyky-yhteiskunnan toimintojen pysähtymistä joiltakin osin.

Fakta

Tästä on kysymys

Varusmiesliitto toivoo asevelvollisuusjärjestelmää uudistettavan siten, että asevelvollisuus koskisi tulevaisuudessa myös naisia.

Liitossa koetaan, että nuorten vähentynyt maanpuolustustahto osoittaa, että asepalvelus koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Tasa-arvoisesti sukupuolia kohtelevan asevelvollisuuden uskotaan liitossa parantavan naisten asemaa armeijassa.

Liitto esittää myös, että palvelukseen astuville suoritettaisiin psyykkistä ja fyysistä vointia mittaavat testit jo kutsunnoissa. Ne varmistaisivat henkilön soveltuvuuden ja motivaation palvelukseen jo ennen sen aloittamista.