DeepGEO kiin­nos­tui Py­hä­joes­ta: Visiona ydin­jä­te­luo­la Sy­dän­ne­val­le, ja sen tu­loil­la ydin­reak­to­ri Han­hi­ki­vel­le

DeepGEO Finland Oy:n toimitusjohtaja Rauli Partanen sanoo yhtiön optimistisena tavoitteena olevan, että sillä olisi loppusijoitusluola Suomessa toiminnassa jo ensi vuosikymmenellä, 2030-luvulla.

– Materiaalia on tuolla jäähtyneenä ja valmiina maailmalla aika isoja määriä, sen takia meillä on aikataulu mahdollisimman ripeä.

Pienen mutkan kautta DeepGEO voisi olla kiinnostunut Pyhäjoella myös Hanhikiven ydinvoimalaitosalueesta. Partasen mukaan yhtiön bisnesideaan kuuluu investoida ydinjätehuoltotoiminnan tuottoja takaisin sekä asiakas- että kumppanimaihin ja seuduille, missä yhtiö toimii. Tuotto aiotaan suunnata uusiin reaktori-investointeihin.

– Jos otetaan hypoteettinen oletus, että loppusijoitushanke toteutuisi ja saadaan rahavirtoja tulemaan, niin totta kai siinä vaiheessa Hanhikiven saitti kiinnostaa, jos se on vielä vapaana ja näyttää taloudellisesti järkevältä, Rauli Partanen sanoo.

DeepGEO ei välttämättä halua itse omistaa ja operoida ydinvoimaloita, mutta Partasen mukaan mahdotonta sekään ei ole.

– Varmaan helpoin rooli olisi olla projektikehittäjä ja -rahoittaja. Tarkoitus on tuoda uuteen hankkeeseen se hankalin ensimmäinen miljardi rahoitusta, jonka jälkeen jatkorahoituksen saaminen yleensä helpottuu.

DeepGEO on yhdysvaltalainen yritys, joka kehittää monikansallisia loppusijoituspaikkoja käytetylle ydinpolttoaineelle Afrikassa, Kanadassa ja Suomessa. Rauli Partanen perusti Suomen tytäryhtiön kesäkuussa ja etsii nyt 1–3 kohdetta, joiden kanssa aloittaa keskustelut ydinjäteluolan toteuttamisesta.

– Yksi tietysti riittää ja kolme alkaa jo käydä työlääksi. Sanotaan näin, että Pyhäjoki on tällä hetkellä kiinnostavin.

Yhtiö järjesti keskiviikkona eduskunnan Kansalaisinfossa seminaarin otsikolla Ydinjätteen loppusijoitus – Suomen tilaisuus kestävään kasvuun. Tulevana tiistaina yhtiö järjestää samasta aiheesta info- ja keskustelutilaisuuden Pyhäjoella.

– DeepGEOn tarkoitus on siis järjestää ja myydä loppusijoituspalveluita kansainvälisesti useammassakin paikassa, ja pyhäjokisten kanssa tästä on haluttu alkaa keskustelemaan ja viemään heille infoa, että miltä se kuulostaisi, mitä siihen liittyy ja minkälaisia kysymyksiä heillä aiheeseen liittyen on, kertoo Partanen.

Pyhäjoen kunnalle yhtiö on jo toimintaansa käynyt esittelemässä. Partasen tulkinnan mukaan vastaanotto oli pääosin myönteistä ja uteliasta.

– Sellaista, että kyllä tätä kannattaa ainakin tutkia ja keskustella tästä, hän toteaa.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta keskusteltiin Pyhäjoella silloinkin, kun Fennovoima kartoitti Sydännevaa samaan tarkoitukseen. Partanen muistuttaa, että silloin loppusijoituspaikkaa etsittiin vain Hanhikiven omalle käytetylle polttoaineelle.

– Nyt keskustelu menee seuraavalle tasolle kun aletaan puhua siitä, että materiaalia alettaisiin tuomaan jostain muusta maasta. Emme voi olettaa, että suhtautuminen on mitenkään sama, mutta lopun kaiken itse toiminta on täsmälleen samanlaista, vain vähän isommassa mittakaavassa ja kannattavammin tehtynä.

Ydinenergialaki Suomessa ei tällä hetkellä salli käytetyn ydinpolttoaineen tuontia ja vientiä. Meneillään on kuitenkin lain kokonaisuudistus, jonka ensimmäinen luonnos on lähdössä kommenttikierrokselle tulevana keväänä.

Rauli Partasen mukaan uusi laki tulee voimaan vuoden 2027 tai viimeistään vuoden 2028 alusta, mutta voi tulla jo tämän hallituskauden aikanakin.

– Meillä DeepGEOssa tarvitaan näkymä siihen lakimuutokseen. Ei välttämättä odoteta, että se on satavarmasti voimassa, mutta ainakin niin, että muutos todennäköisesti tulee. Siinä vaiheessa voisimme sitten alkaa enemmän tosissaan selvittämään asioita ja käynnistämään mahdollisesti yva-juttuja ja muita.