Edes nuoret ää­nes­tä­jät eivät halua laskea ää­nes­tys­ikä­ra­jaa 16 vuoteen

Äänioikeuden ikärajaa ei ole suomalaisten mielestä syytä alentaa.
Äänioikeuden ikärajaa ei ole suomalaisten mielestä syytä alentaa.
Kuva: Arkisto / Vesa Joensuu

Suomalaiset eivät halua luovuttaa äänioikeutta alle 18-vuotiaille.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta käy ilmi, että vain 27 prosenttia kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen. 59 prosenttia kansalaisista tyrmää sen.

Edes nuoret äänestäjät eivät juurikaan innostu äänestysoikeusiän alentamisesta. 56 prosenttia 8–30-vuotiaista suhtautuu ajatukseen karsaasti. Opiskelijoista kaksi viidestä olisi halukas tiputtamaan äänioikeusikärajaa parilla vuodella.

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä epäilevämmin hän suhtautuu äänioikeusikärajan alentamiseen. Yli 60-vuotiaista neljä viidestä asennoituu ehdotukseen varauksellisesti.

Valtaosa eläkeläisistä, työntekijöistä ja toimihenkilöistä vastustaa ajatusta.

Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu ehdotukseen kielteisesti.

KAKS otti selvää myös, mitä mieltä ollaan politiikkasetelistä.

Useampi kuin kaksi viidestä kannattaa puoluetuen korvaamista politiikkasetelillä, jonka äänioikeutetut voisivat vuosittain käyttää haluamallaan tavalla poliittisen toiminnan tukemiseen. Vajaa kolmannes suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti. Joka neljäs ei pysty ottamaan kantaa asiaan.

Politiikkasetelin käyttöönotto viehättää etenkin miehiä, keski-ikäisiä ja heikommin koulutettuja. Ikääntyneet, korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja eläkeläiset suhtautuvat muita vastahakoisemmin ajatukseen.

Perussuomalaisten kannattajat lähes riemastuvat mahdollisuudesta korvata puoluetuki politiikkaseteleillä, kun taas SDP:n ja keskustan kannattajat suhtautuvat ideaan tylyimmin.

Kansalaistutkimuksen mukaan kansa selvästikin toivoo, että päätöksentekoon vaikuttavia näkemyksiä kyseltäisiin nettiäänestyksissä ja mielipidekyselyjen avulla. Tämän tyyppisen kansan suoran äänen kuuntelemisen hyväksyisi 70 prosenttia suomalaisista.

Kun kysytään kansanäänestyksen tarpeellisuutta, kansa jakaantuu kahtia. Tasan 50 prosenttia pitää kansanäänestystä tarpeellisena; 44 prosenttia ei.

Niin nuorista kuin ikääntyneistäkin enemmistö torjuu kansanäänestykset ja korkeasti koulutetut tyrmäävät sen.

Perussuomalaisten kannattajista lähes kolme neljästä pitää sitä hyvänä tapana ratkoa tärkeitä yhteiskunnallisia asioita. Kokoomuslaisista kaksi kolmesta suhtautuu kansanäänestysten käyttöön kielteisesti.

KAKS on kysynyt asiaa aiemminkin. Epäluottamus kansan päätösten järkevyyteen on säilynyt kutakuinkin ennallaan 3 viime vuoden aikana.

Mutta entäpä jos kansa valitsisi kunnanjohtajat suoralla vaalilla? Lähes puolet pitävät sitä hyvänä. Kaksi viidestä ei innostu ajatuksesta.