Raahen kaupunginvaltuusto olisi päässyt kirkkaasti luokaltaan, mikäli sille olisi annettu päästötodistus päättyneestä valtuustokaudesta. Ainakin mikäli uskomme valtuutettujen omiin arviointeihin työskentelystään.
Oman osansa onnistumisesta ja risuistakin voi piikkiinsä ottaa myös valtuuston ykkösnainen, puheenjohtajana toiminut Inkeri Kerola.
Ensimmäiset risut voi valtuutetuille ojentaa aktiivisuudesta itsearviointiin. Otanta ei ole kattava, sillä vain 27 valtuutettua 43:sta vastasi. Kaikki eivät edes avanneet kyselyä, vaan kahdeksan valtuutettua siirsi tiedustelun avaamatta roskapostiinsa. Toki yli 60 vastausprosentti nousee yli kuntavaalien äänestysprosentin, joka Raahessa oli 56,1.
Asioista päättävät valtuutetut olivat huomiota herättävän paljon ruksanneet vastauksinaan en osaa sanoa -vaihtoehtoa.
Valtuutetuilta kyseltiin heidän näkemyksiään muun muassa toimintakulttuurista, tiedonkulusta, kokoustyöskentelystä, yhteistyöstä, viranhaltijatyöskentelystä, strategiasta ja sen toteuttamisen onnistumisessa.
Positiivisena nähtiin takkuisesti alkaneen valtuustokauden ilmapiirin kehitys. Valtuuston keskusteluilmapiirin avoimuus ja vapaus ilmaista mielipiteitä koettiin hyväksi tai erittäin hyväksi. Vain kolme valtuutettua oli eri linjoilla ja yksi ei osannut sanoa.
Myös puheenjohtaja sai enimmäkseen positiiviset arviot tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta. Vain neljä vastannutta ei ollut tyytyväinen Kerolan työskentelyyn ja yhdellä ei ollut kantaa.
Ollaanpa eduskunnassa tai valtuustossa, kestopuheenaihe on yhden kansanedustajan tai valtuutetun vaikuttamismahdollisuus. Raahen valtuustossa neljä valtuutettua ei kokenut valtuustotyöskentelyä kovin mielekkääksi ja pystyvänsä vaikuttamaan asioihin. Seitsemän valtuutettua ei osannut sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan.
Valtuuston toimintakulttuurissa eniten positiivisia vastauksia keräsi kokouspöytäkirjat, jotka vastanneiden valtuutettujen mielestä vastaavat hyvin kokouksen kulkua.
Suurimman risukimpun keräsi valtuustokokousten venyminen. Vain kymmenellä ei asiasta ollut kritisoimista tai mielipidettä, mutta 13 valtuutettua oli jokseenkin tyytymättömiä.
–Paljon puhutaan turhaan ja toistetaan jo muiden sanomaa, kritisoi Jouko Vasankari (vas.) viimeisessä valtuustokokouksessa.
Vapaassa palautteessa kritisoitiin, että valtuuston nettilähetykset aiheuttavat puoluepoliittista kilpalaulantaa ja kyläpolitikointiakin on nähtävissä.
Yhteistyössä jäi todistusnumeroihin nostovaraa. Valtuustoryhmien, mutta etenkin kuntien välisessä yhteistyössä nähtiin parantamista. Vain kymmenen valtuutettua oli tyytyväisiä kuntayhteistyöhön. Valtuuston sisäisen yhteistyön sen sijaan nähtiin parantuneen kauden vanhetessa.
Virkakunnan ja valtuutettujen välisen kanssakäymisen nähtiin pääosin toimivan, vaikka valtuustokaudelle mahtuukin muutama yritys senior advisoriksi siirtyneen kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen erottamiseksi. Tosin kuusi vastanneista koki yhteistyön nihkeäksi.
Myös onnistumisia ja epäonnistumisia listattiin.
Useissa vastauksissa katsottiin onnistutun kouluratkaisuissa ja puututtaessa sisäilmaongelmiin. Myös talouden saaminen plussalle nähtiin positiivisena ja kriisikunnan leiman poistuminen.
Varsin moni valtuutettu katsoi, että Hanhikiven ydinvoimalahankkeen hyödyntämisessä ei ollut onnistuttu.
Epäonnistumiseksi listattiin myös muuttotappio ja liike-elämän kehittäminen. Joku muisteli vielä Raahen sairaalan synnytysosaston menettämistäkin.
–En näe, että olisimme epäonnistuneet, kirjoitti yksi valtuutettu vastauksensa.
Uudelle valtuustolle vanhat valtuutetut lähettivät tukun terveisiä, joissa muun muassa kehotettiin unohtamaan puoluepolitikointi ja toimimaan kaupungin ja sen asukkaiden puolesta.
