Ennen ni­met­tiin re­he­väs­ti

Pitkä ja kapea räme oli Juostenpaskattu, hyvän silakka-apajapaikan nimi oli Paratiisi.

Nimiarkistossa olevan nimikortin mukaan Mansikkakarin ensimmäinen asukas, 1883 syntynyt vanha emäntä Maria Parri nimesi Pattijoen ylittävän sillan Huokauksiensillaksi, koska sillalla piti huoahtaa raskaan matkan jälkeen.
Nimiarkistossa olevan nimikortin mukaan Mansikkakarin ensimmäinen asukas, 1883 syntynyt vanha emäntä Maria Parri nimesi Pattijoen ylittävän sillan Huokauksiensillaksi, koska sillalla piti huoahtaa raskaan matkan jälkeen.
Kuva: Vesa Joensuu

Haudanalusta, Kapakankorpi ja Maailmanrannanneva Pattijoella. Amerikankalliot, Kollotus ja Pierunväärä Pyhäjoella. Herranpilli, Kiimatupa ja Putkanmutka Vihannissa.

Vanhoja paikannimiä tutkinut Markku Kuorilehto sanoo rannikolla kielellisen ilmaisun olleen nimissä usein laimeampaa kuin sisämaan kylissä.

– Tämän havainnon voi tehdä myös Raahen tienoolta. Myös seksuaalisuuteen tai kirosanoihin liittyvät nimet ovat yleisempiä sisämaassa, hän toteaa.

Toki Raahen tienoollakin on aikoinaan käytetty nimeämisessä rehevämpää kieltä häpeilemättä. Alueelta löytyy Kuorilehdon mukaan nimistöä, joka voi tänä päivänä hymyilyttää ja jopa punastuttaa. Tällaisia paikkoja ovat olleet esimerkiksi Sianperse Pattijoen Kopsassa, Karhunpillu Taskun saaressa Raahessa, Kullinaro Pyhäjoen Liminkakylällä ja Mulkkuperä Vihannin Korvenkylällä.

– Nimistä osa on leikillisiä, paikan ominaisuutta kuvaavia tai moralisoivia. Niistä tulee myös muunlaisia mielleyhtymiä. Usein nimeen sisältyvällä sanavalinnalla kuvattiin paikan elämänmakuista olotilaa ihmisten heikkouksineen tai paikan muotoa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistoon on kerätty nimiä myös Pattijoen, Raahen, Pyhäjoen, Saloisten ja Vihannin paikallisilta nimi-informanteilta lähinnä 1940-1980 -luvuilla. Kaikkiaan arkistossa on 2,7 miljoonaa nimikorttia, joihin on kirjattu, mitä paikallinen informantti on kulloisesta nimestä kertonut.

Markku Kuorilehto sanoo vanhassa nimistössä olevan myös monia kirkolliseen elämään tai katsomuksellisuuteen liittyviä nimiä.

– Tämä on tyypillistä, sillä usein luonnonpaikkaa tai muuta elämässä kuvattiin kirkollisin sanoin ja ne muuttuivat nimiksi. Näissä nimissä on havaittavissa myös vertauskuvallisuutta.

Jokelan kylällä Pattijoella on ollut Rukoussuon räme, Raahen edustalla avomerellä Iänkaikkisuus, Pyhäjoen Pirttikoskella Jordaninlaakso ja Parhalahdella Orjantappuraketo.

Uusille sukupolville vanhat nimet saattavat synnyttää aivan toisenlaisia mielleyhtymiä, koska kieli ja sanojen merkitys muuttuu. Kuorilehto mainitsee esimerkkinä Vihannin kylällä sijainneen Junttilan pellon, jota kutsuttiin seinällä pidettävän suola-astian mukaan Salkkariksi.

– Salkkari merkitsee tänä päivänä nuorille aivan jotain muuta kuin ennen, hän toteaa.

Nimet kertovat paikkojen historiasta. Markku Kuorilehdon mukaan esimerkiksi Pattijoen kirkonkylällä kutsuttiin Piiskanpaikaksi pitkää kiveä, johon muinoin sidottiin rikollisia piiskattavaksi. Kotirannassa sijainneen peltovainion nimi on puolestaan ollut Pönttövainio, koska tilan silloinen omistaja ajoi kaupunkilaisten makinaluspönttöjä vainiolle tyhjennettäväksi.

Vihannissa Alpuan Rankisperältä Nurkkalaan vievä polku nimettiin Jaapinnaimapoluksi, koska Jahvet Vähäkangas kulki sitä pitkin riiuulla. Myllyperällä taas Ojalan asuinrakennus sai nimekseen Kiimatupa, koska sitä oli käytetty kylällä tanssitupana.

Saloisten Savolahdessa Kaukaistenkallioiden itäpuolella sijainnut kangas sai nimekseen Tännimmäinenkaukainen. Kattilansanka oli puolestaan pontikankeittopaikkana aikoinaan käytetty niitty Saloisissa.

Fakta

Markku Kuorilehto

Filosofian lisensiaatti (historia) Oulun yliopistosta 2013, teologian maisteri (kirkkohistoria) Helsingin yliopistosta 2014.

Suomen Sukututkimusseuran esimies 2007–2009. Työskentelee historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon opettajana Oulun Normaalikoulussa.

Tekee väitöskirjaa Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rannikon nimistön synnystä Perhonjokilaaksosta Simoon. Aineistona vanhat paikannimet sekä talon- ja henkilönnimet.