En­sim­mäi­nen jou­lu­ik­ku­na avautuu Pek­ka­to­ril­la

Ensimmäinen ikkuna löytyy osoitteesta Kirkkokatu 12 A 8.
Ensimmäinen ikkuna löytyy osoitteesta Kirkkokatu 12 A 8.
Kuva: Vesa Joensuu

1. joulukuuta

Wanhan Raahen joulukalenteri ilahduttaa taas tiistaiaamusta lähtien. Joulukalenteri-ikkunat avautuvat yleisölle ihasteltavaksi yksi kerrallaan 1. joulukuuta alkaen aina jouluaattoon saakka. Ikkunat avautuvat joka aamu klo 8.

Wanhan Raahen joulukalenterista on muodostunut vuosittainen joulunajan perinne, joka järjestetään tänä vuonna jo seitsemännen kerran. Joulukalenteriin osallistuneet kohteet ovat yksityishenkilöitä tai alueella toimivia yhdistyksiä ja yrityksiä.

Umpikulmainen Pekkatori (alkujaan Isotori) on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen. Pekkatorilla risteävät Brahenkatu ja Kirkkokatu. Pekkatoria reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden.

Raahelaisten porvaristalojen rakentamistavassa näkyvä Raahen vauraus perustui laivanvarustukseen, merenkulkuun ja tervakauppaan. Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791 ja siitä tuli merkittävä merenkulkukaupunki. Kaupungin rahtilaivastoon kuului vuonna 1869 peräti 58 laivaa.

Pekkatorin koilliskulman pohjoislaidalla sijaitsevan kauppias Michel Fontellin (1783-1856) talon torisiipi valmistui vuonna 1813 kahta itäistä ikkuna-akselia lyhyempänä. Ne ovat peräisin vuosilta 1913 ja 1920. Torin puolen julkisivulla avautui huomiota herättävän runsaasti ikkunoita, niitä oli peräti yhdeksän. Lisäksi länsipäädyssä oli kaksi valeikkunaa.

Markkinat Isollatorilla

Raahessa pidettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vuosittain kolmet markkinat. Syyskuussa pidettiin melkein kuukauden mittaiset voimarkkinat. Lokakuussa oli vuorossa varsinaiset syysmarkkinat ja talvella helmikuussa Kynttilän-päivän markkinat.

Markkinapäivinä Isotori  täyttyi maalaisista ja maalaisten tavaroista, ja porvarien kartanot olivat hevosia täynnä. Afääriä harjoitettiin myös porvareitten pihoilla. Monet talonpojat menivät suorinta tietä tutun porvarin tykö ja tarjosivat tälle kimpsujaan. Savoa myöten oli ajettu kaikenlaista maaseutujen tavaraa aina laivan mastopuista alkaen.

Oli saapunut suuret joukot viipurilaisiakin, kuormissaan seelivaatetta, palvalihoja, läskiä ja isoja kalakukkoja. Hämeestä ja Savosta oli hamppua ja pellavaa, ja lähiseutujen emännät, varsinkin pyhäjokiset, kauppasivat vahvoja villasukkia, -lapasia ja villalankaa.

Markkinarauha

Markkinoitten ajaksi julistettiin markkinarauha, jota valvoi patrulli. Joka talosta vuoron perään hääty olla mies vartiossa. Joskus jopa seitsemän miehen voimin partioitiin katuja. Vorot ja muunpäiväiset häiriköt viskattiin kistuun katumaan kolttosiaan.

Markkinoitten viettoon on liittynyt monenlaisia perinteitä niin kuin nykyihmisille tuntematon markkinavapaa. Markkinapäivät sekä laskiainen ja Valpori olivat ihtestään lankiavia luppoaikoja kouluissa. Monet työnantajat antoivat työväelle markkinaloman. Tästä lystistä tuli loppu, kun työmarkkinaosapuolet unohtivat neuvotella asian sopimuksiin vai liekkö pekkaspäivät tulleet tilalle.

Nykypäivän markkinat on tapahtuma, jossa on mukava käydä kuuntelemassa heleppoheikkejä, kun he myyvät kompiaisia ja piirustuspaperia. Markkinoilta voi tehdä hyödyllisiäkin hankintoja.

Tarjolla on rihkaman ja vaatetavaran lisäksi kalasäilykkeitä sekä terveysvaikutteisia elintarvikkeita senkin seitsemää sorttia. Niitä popsimalla voi nitistää taudin kuin taudin eikä tartte nappailla troppia. Tyrni on varsinainen elämän eliksiiri. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Hunajaa kun litkii tarpeeksi, niin eipä tartu romuskat eikä kalva kolotukset.

Fontellin talo on nykyään asuintalona, jonka omistaa Kiinteistö Oy Kummatti.