Koronavirusriski on Raahen alueella tällä hetkellä pieni.
Raahen Seudun Hyvinvointikuntayhtymästä muistutetaan, että vain osa meistä sairastuu ja suurin osa sairastuneista saa vain lieviä oireita. Vain pieni osa ihmisistä voi saada vakavia oireita.
Suurin riski on monisairailla vanhuksilla ja potilailla, joilla on vastustuskykyä merkittävästi alentavia perussairauksia.
Jos epäilet koronavirusinfektiota, ole puhelimitse yhteydessä OYS:n ympärivuorokautisesti palvelevaan neuvontanumeroon (call center) 08 315 2655 tai Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän päivystykseen 08 849 4511.
Lauantaista 14.3.2020 kello 10 alkaen soita hyvinvointikuntayhtymän koronahoitajan numeroon puh. 040 1358 530, joka palvelee klo 10–18 välisenä aikana.
Asukkaiden ja potilaiden suojaamiseksi, vierailulle kuntayhtymän yksiköihin ei saa tulla, mikäli itsellä on hengitystieinfektion oireita – nuhaa, yskää, kurkkukipua tai kuumetta. Myös lievät oireet estävät vierailun. Terveenä saat tulla vierailulle, mutta käsihuuhdetta on muistettava käyttää.
Valtakunnallinen neuvontapuhelin palvelee numerossa 029 553 5535 arkisin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–15. Numerosta saa yleistä tietoa koronaviruksesta, mutta ei terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.
Miksi henkilöitä voidaan joutua määräämään eristykseen tai karanteeniin taudin vuoksi?
Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat.
Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.
Tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai tartuntatautiin, jota perustellusti epäillään yleisvaaralliseksi.
Miksi altistuneiden lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?
Lähipiiri ei ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen, toisin kuin karanteeniin asetettu. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.
Tartunnan saamisesta siihen, että potilas voi tartuttaa muita, on viivettä. Tämä takia altistuneen, mutta oireettoman henkilön omaisten ei kannata rajoittaa elämäänsä. Jos altistunut alkaa oireilla, tutkitaan, onko kyse koronaviruksesta. Tutkimustulosten perusteella karanteenia laajennetaan tarpeen mukaan lähiomaisiin. Tätä ennen lähiomaiset eivät tartuta muita.
Testataanko karanteeniin asetetut henkilöt?
Testataan, jos heille tulee oireita. Oireettomien henkilöiden testaaminen ei anna luotettavia tuloksia tartunnasta.
Saako karanteenissa oleva henkilö käydä ulkona tai mennä kauppaan?
Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerliksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.
Voiko karanteenin aina toteuttaa kotona?
Karanteenin voi yleensä toteuttaa kotona. Jos kotona kuitenkin asuu yli 60-vuotiaita tai perussairaita henkilöitä, voidaan joutua harkitsemaan erityisjärjestelyjä. Tämä johtuu siitä, että karanteenissa oleva voi sairastua ja tartuttaa tautia eteenpäin ennen kuin ehtii hakeutua hoitoon. Koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla ikääntyneille ja perussairaille vakava.
Miten kotikaranteenissa olevat käyvät koulua?
Jos lapsi on kotikaranteenissa, koulu antaa ohjeet opetuksen järjestämisestä.
Onko raskaana olevalla naisella muuta väestöä suurempi riski saada vakava COVID-infektio?
Raskaana olevat naiset ovat muuta väestöä alttiimpia virusten aiheuttamille hengitystieinfektioille, mukaan lukien COVID-19-infektio. Muiden koronavirusten (MERS ja SARS) ja influenssan aiheuttamissa epidemioissa on havaittu, että vakavan taudin riski on ollut raskaana olevilla naisilla suurempi kuin muilla samanikäisillä.
Tähän mennessä raportoitujen tapausten joukossa ei ole ollut runsaasti synnytysiässä olevia naisia. Raskaana olevilla ei ole toistaiseksi raportoitu myöskään vakavia taudinkuvia.
Lisääkö COVID-19-infektio raskaushäiriöiden riskiä?
COVID-19-infektion mahdollisista vaikutuksista raskauteen on vielä vähän tietoa. Myös tutkimusaineistot ovat olleet hyvin pieniä.
Julkaistuissa raporteissa COVID-19-infektion sairastaminen loppuraskauden aikana ei ole johtanut vakaviin seurauksiin. Aiemmin muiden koronavirusten (SARS ja MERS) aiheuttamissa raskaudenaikaisissa hengitystieinfektioissa on todettu muun muassa keskenmenoja ja ennenaikaisia synnytyksiä, mutta ei kehityshäiriöitä.
Voiko raskaana oleva nainen tartuttaa COVID-19-infektion sikiöön tai vastasyntyneeseen?
Uusi koronavirus, COVID-19 tarttuu pisara- ja kosketustartuntana. Koronavirus ei tiettävästi ole tarttunut veriteitse äidistä sikiöön. Myöskään muiden koronavirusten ( SARS ja MERS) ei ole kuvattu tarttuneen veriteitse äidistä sikiöön.
Sairastuvatko lapset aikuisia helpommin COVID-19-koronavirusinfektioon?
Nykytiedon mukaan eivät sairastu. Suurin osa tapauksista on raportoitu aikuisilla, joskin myös lasten COVID-19-tapauksia on kuvattu. Aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot olivat harvinaisia.
Eroaako lasten COVID-19-koronavirusinfektio aikuisten infektiosta?
Lasten COVID-19 koronavirusinfektioista on toistaiseksi vähän tietoa. Kiinalaiset ovat kuvanneet COVID-19-infektioon sairastuneilla lapsilla flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, yskää ja kuumetta; joillakin oli myös vatsaoireita.
Laboratoriossa varmistetut koronavirusinfektiot ovat tähän mennessä julkaistun tiedon mukaan olleet lapsilla lähes poikkeuksetta lieviä. Perussairaudet voivat altistaa lapsia – kuten aikuisiakin – vaikeammalle taudille, mutta tästä on toistaiseksi kertynyt vähän tietoa. Valtaosa vakavista tapauksista on todettu iäkkäillä. Heistä isolla osalla on myös ollut muita sairauksia taustalla.
Miten lasta voi suojata infektiolta?
Lasta voi suojata infektiolta samalla tavoin kuin aikuisiakin. Hyvä käsi-ja yskimishygienia on tärkeää. Kontaktia sairastuneisiin kannattaa välttää.
Tarttuuko uusi koronavirus pinnoilta?
Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa.
Vaikka hyvin herkin laboratoriomenetelmin koronavirusta löytyisi pinnoilta, tämä ei tarkoita, että virus tarttuisi tehokkaasti pintojen välityksellä. Tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseenkin.
Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaalassa, missä on paljon sairaita ja oireilevia potilaita. Kotioloissa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin tautien kohdalla: siivotaan jälkiä aktiivisesti ja vältetään esimerkiksi samojen pyyhkeiden käyttämistä
Voivatko jotkut ihmiset sairastua vakavaan tautiin todennäköisemmin kuin muut?
Vakavia hengitystievirusten aiheuttamia tauteja – myös koronavirusinfektiota - todetaan useammin ikääntyneillä henkilöillä ja henkilöillä, joilla on jokin perustauti, kuten diabetes, sydän- tai keuhkosairaus.
Miten vanhuspalvelujen järjestäjät ovat varautuneet koronavirukseen?
Tartuntatautilaki velvoittaa pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköitä huolehtimaan tartuntojen torjunnasta. Potilaat, asiakkaat ja henkilökunta pitää suojata tarkoituksenmukaisesti tartunnoilta.
Koronavirusinfektion ehkäisemiseksi henkilökunnalle, asiakkaille ja vierailijoille korostetaan hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Lisäksi muistutetaan, että töihin tai vierailulle ei saa tulla sairaana.
Jos toimintayksikön asiakkaalla, työntekijällä tai vierailijalla epäillään koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota, toimitaan alueellisten ja THL:n toimenpideohjeiden mukaan.
Kuinka moni koronavirustartunnan saanut parantuu?
Valtaosa tartunnan saaneista parantuu. Myös sairaalassa hoidetuista potilaista suurin osa toipuu taudista.
Miten uudelta koronavirukselta voi suojautua?
Uudelta koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaisesti kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta.
Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.
Onko suu-nenäsuojuksesta hyötyä tartunnalta suojautumisessa?
Suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon ammattilaisille, koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville.
Suojuksen käyttöä voidaan suositella oireisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä.
Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenä-suojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä.
Vaikka suojus estää suun ja nenän koskettelun ja suojaa pisaroilta, siitä on hyötyä vain, jos sitä käyttää oikein. Suojus on vaihdettava usein ja hävitettävä turvallisesti. Tämän vuoksi onkin parasta huolehtia ensisijassa hyvästä käsihygieniasta.
Keitä testataan viruksen varalta?
Virusta tutkitaan, jos oireiden ja altistumisen vuoksi epäillään, että taudin syynä voi olla koronavirusinfektio.
Voiko virus tarttua oireettomasta henkilöstä?
On tehty havaintoja, että oireettomat henkilöt saattavat levittää virusta eteenpäin. On kuitenkin epäselvää, miten suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. WHO:n mukaan nykytiedolla valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.
Onko uuteen koronavirukseen rokotetta?
Uuteen koronavirukseen ei toistaiseksi ole olemassa ennaltaehkäisevää rokotetta. Rokotteita on kehitteillä, mutta ne eivät ehdi taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa. Tämä johtuu siitä, että rokotteiden kehitys on monivaiheinen ja hidas prosessi.
Ensin on selvitettävä viruksen rakenne ja erityisesti ne rakenneosat, joita tarvitaan suojan muodostumiseen. Näitä selvitetään laboratoriotutkimuksilla ja eläinkokeilla. Seuraavaksi rokotteen teho ja turvallisuus testataan ihmisillä kolmessa eri vaiheessa, jotka saattavat kestää kuukausia tai vuosia.
Kiiretilanteessa voidaan ohittaa vaihe, jossa testataan rokotteen tehoa laajoissa ihmisjoukoissa. Tällöin rokotteen suojatehoa ennustamaan käytetään rokotteen immunogeenisuutta eli kykyä tuottaa vasta-aineita. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä altistuskokeita sillä viruksella tai bakteerilla, joita vastaan suojaa halutaan muodostaa.
Jotta rokotetta voidaan antaa laajoille ihmisjoukoille, sillä pitää olla myös lääkeviranomaisten antama myyntilupa. Ennen kuin rokote saadaan käyttöön, se on siis käynyt läpi vuosien tutkimus- ja kehitystyön.
Tällä hetkellä koronavirusrokotteita kehitetään vauhdilla uusimpia tekniikoita käyttäen. Vielä on liian aikaista ennustaa, milloin rokotteita saadaan laajaan käyttöön.
Maailman terveysjärjestö WHO koordinoi uuden koronaviruksen rokote- ja lääkekehitystä ja ylläpitää kehitystyön tilannekatsausta.
Novel Coronavirus Research & Development (WHO)
