Vaalikone: Katso Raahen Seudun alue­vaa­li­ko­nees­ta sopiva eh­do­kas.

EVAn tut­ki­mus: Kaksi kol­mes­ta ra­joit­tai­si po­lii­tik­ko­jen pääl­lek­käi­siä teh­tä­viä

Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös intressiristiriita, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö.

EVAn tutkimusjohtajan Ilkka Haaviston mukaan aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta.
EVAn tutkimusjohtajan Ilkka Haaviston mukaan aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta.
Kuva: Pekka Peura

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan.

22 prosenttia ei rajoittaisi päällekkäisiä mandaatteja, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Vain hyvin harva (6 %) torjuisi poliitikkojen tehtävien rajoittamisen demokratian vastaisena.

Aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa. Vaalien yli 10 000 aluevaaliehdokkaasta lähes joka kolmas, noin 3 300 on kunnanvaltuutettuja.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä. Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Myös aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta. Päällekkäisten mandaattien sisältämistä intressiristiriidoista päästäisiin eroon, jos kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan, ja ehdolla ei saisi olla samanaikaisesti kaikissa eri vaaleissa, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Tulokset perustuvat 2 042 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin syys-lokakuussa viime vuonna. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.

Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.