Barokkimusiikki pääsee soimaan juuri oikeaan ympäristöön, kun parin viikon kuluttua päästään nauttimaan Raahen Musiikkiopiston pienistä barokkituokioista Pakkahuoneen museon kirkkosalissa.
Pienet barokkituokiot ovat osa Raahen museon 155-vuotisjuhlavuotta. Iltatuokioissa kuullaan myös museonjohtaja Eija Turusen historiakatsaus Soittoniekkoja vuosisatain takaa eli tarinaa kaupungin urkureista Palm ja Lückman, joilla oli Raahessa tärkeä musiikillinen rooli.
Musisointi museon kirkkosalissa on harvinaista, mutta mikään ei estä tilan käyttämistä vastaaviin tarkoituksiin, sanoo Turunen.
–Aina on puhuttu, että olisipa ihanaa jos täällä olisi musisointia. Joskus kauan sitten 80-luvun lopulla Matti Tuhkala piti täällä jonkin levynjulkistustilaisuuden, Turunen muistelee.
Barokkituokiot ovat yksi monista Raahen Musiikkiopiston ulostuloista tänä vuonna.
–Satukonsertit pääkirjastossa ovat vakiintuneet, samoin musiikkituokiot päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Myös seurakunnan kanssa tehdään paljon yhteistyötä, sanoo Raahen Musiikkiopiston rehtori Kristina Leskinen.
Tilaan saadaan mahtumaan muutamia kymmeniä ihmisiä, joten tuokiot tulevat olemaan hyvin intiimejä.
Kristina Leskinen ihastui kirkkosaliin ensinäkemältä.
–Soittajille ei tässä tilassa välttämättä tule tunnetta, että he ovat esiintymässä, vaan pikemminkin tuottamassa yhteistä, tunteellista tuokiota. Vuorovaikutus yleisön kanssa nousee aivan toiselle tasolle kuin isossa konserttisalissa, Leskinen sanoo.
Barokkituokioissa musisoi pieni jousiyhtye ja pieni lauluyhtye, yhteensä yhdeksän henkilöä. Soittamassa on myös sellonsoitonopettaja Sini Eusebio ja laulamassa laulunopettaja Heli Väisänen. Laulajat ovat Väisäsen oppilaita ja soittajat Eusebion, Pawel Wieckowskin ja Anna Kuusniemen oppilaita.
Musiikkina kuullaan 1600-luvun loppupuolen barokkia, muun muassa Vivaldia, Telemannia ja Rameauta.
–Barokki on tutkitusti rauhoittavaa musiikkia, Leskinen huomauttaa.
Barokkimusiikki sopii kirkkosaliin siksikin, että salia koristavat Mikael Baltin puuveistokset ovat musiikin aikalaisia, Raahen ensimmäisestä kirkosta 1600-luvulta – rustobarokkia, Turunen tähdentää.
–Ja taivaallinen soittokunta on luonnollisesti paikalla, Turunen sanoo ja viittaa eri soittimia soittaviin enkeleihin.
Jos ajan ratasta pyöräyttäisi muutaman sata vuotta taaksepäin, kaupungissa koettavat musiikkituokiot olisivat luonteeltaan hyvinkin näin intiimejä. Säätyläisillä ja porvareilla oli tapana pitää varsinkin 1700-luvulla yksityiskodeissaan kotikonsertteja.
