Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen hirvikanta näyttää kääntyneen kasvuun. Hirvikannan koko syksyn 2023 jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna noin kuusi prosenttia.
Luken vuosittain tuottama hirven kanta-arvio oli pienentynyt jo useamman vuoden ajan ja vuoden 2023 arvion mukainen kanta oli ollut yhtä alhaisella tasolla viimeksi 1990–luvun puolivälissä.
Nyt Suomen suurimmat hirvitiheydet, yli 4,3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, olivat lounaissaaristossa ja eteläisellä rannikolla.
Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet olivat Lounais-Lapissa (3,0 hirveä/1000 ha). Suurimmassa osassa Lappia ja Oulun läänin pohjoisosassa tiheydet olivat korkeintaan 2,3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Tämän alueen eteläpuolella pieniä hirvitiheyksiä oli Kuhmossa (2,2 hirveä/1000 ha) sekä Satakunnan, Hämeen ja Varsinais-Suomen raja-alueilla (alle 2,3 hirveä/1000 ha).
Korkeimmat vasatuotot (vähintään 100 vasaa/100 lehmää) olivat entisen Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa, Pohjanmaalla ja Uudenmaan ja Etelä-Hämeen raja-alueella.
Pieniä vasatuottoja (alle 76 vasaa/100 lehmää) oli lounaissaaristossa, Uudenmaan läntisellä rannikolla, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan itäosissa sekä entisen Oulun läänin koillisosissa ja Lapissa Rovaniemeltä pohjoiseen.
Vasatuotto on parantunut jonkin verran viime vuodesta. Suomessa on 59 hirvitalousaluetta, ja näistä 33:lla alueella vasatuotto oli kasvanut vähintään viidellä prosentilla. Tuotto oli pienentynyt vähintään viidellä prosentilla vain kolmella hirvitalousalueella.
Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden Satakunnan eteläosassa, Etelä-Suomen läänin länsiosassa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan pohjoispuolella, sekä suuressa osassa Lappia ja itäisintä Suomea.
Lukusuhde vastaa hirvikannan hoitosuunnitelmassa annettua tavoitetta.
Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa syksyn 2023 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suurpedoista johtuva poistuma.
