Huu­me­ta­pauk­sia kiinni aiempaa vä­hem­män vaikka käyt­tä­jiä riittää

Huumausainerikollisuus vähentyy tilastoissa, vaikka käyttö jatkuu.

Kannabis on yleisin Raahessa käytetty huume. Toiseksi yleisimpänä käytetään amfetamiinia. Subutexin osuus on vähentynyt. Muuntohuumeet ovat vaarallisia, koska ne voivat sisältää mitä tahansa. Antti Raappanan mukaan Raahessa kuolee joka vuosi ihmisiä huumeisiin. Osa paranee ja osa joutuu parannuttuaan vaihtamaan paikkakuntaa päästäkseen huumeista kokonaan eroon.
Kannabis on yleisin Raahessa käytetty huume. Toiseksi yleisimpänä käytetään amfetamiinia. Subutexin osuus on vähentynyt. Muuntohuumeet ovat vaarallisia, koska ne voivat sisältää mitä tahansa.
Kannabis on yleisin Raahessa käytetty huume. Toiseksi yleisimpänä käytetään amfetamiinia. Subutexin osuus on vähentynyt. Muuntohuumeet ovat vaarallisia, koska ne voivat sisältää mitä tahansa.

Poliisin pitämien tilastojen mukaan huumausainerikokset ovat vähentyneet viimeisten 4 vuoden ajan Raahen seudun kolmessa kunnassa. Viime vuonna rikoksia tilastoitiin 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Ainoastaan Pyhäjoella on selvä, mutta selvittämätön nousupiikki näkyvissä.

Rikosylikomisario Antti Luoto Oulun poliisista kertoo, että tänä vuonna huumausainerikoksia on tullut poliisin tietoon 61. Se on 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Raahen kaupungin päihdepalvelujen tulosyksikköjohtaja, päihde- ja perheohjaaja Antti Raappana ei usko poliisin tilastoon.

–Huumausaineiden käyttö ei ole laskenut 25 prosenttia. Meillä se näkyy.

Hänestä Raahen huumausainetilanne on vakava.

–Uusia asiakkuuksia tulee, ja osaltaan on aika huonokuntoista porukkaa.

Raappana kysyykin, onko poliisi vähentänyt resurssejaan, mistä syystä huumeista jäädään kiinni entistä harvemmin?

Luoto myöntää, että rikosten ilmitulo liittyy siihen, kuinka paljon huumeasioita voidaan tutkia.

–Se on piilorikollisuutta. Mitä enemmän tehdään tutkimusta, sitä enemmän tulee tapauksia tietoon.

Hänestäkään tilastoista ei voida repiä konkreettista tietoa huumausainetilanteesta. Tilastot osoittavat vain sen, kuinka paljon huumaustapauksia on tullut poliisin tietoon.

–Raahessa on 2 henkirikosta paraikaa tutkinnassa. Silloin ei ehditä paneutumaan yhtä paljon huumausainerikollisuuteen.

Huumausainekuolemia on sattunut Antti Raappanan mukaan tänäkin vuonna Raahessa.

–Joka vuosi tulee kuolemia. Joka vuosi tulee niitä, jotka paranevat, ja joka vuosi niitä, jotka seilaavat selkeiden jaksojen ja rankan huumausaineiden käytön välillä. Se on sellaista vuoristorataa.

Huumerikosten perusteella poliisi tietää, että Raahen seudulla pyörii perinteisiä Raahen alueen huumeita: subutexiä, kannabista ja amfetamiinia ja muuntohuumeitakin ja kaikkien näiden sekakäyttöä.

Sekä poliisi että A-klinikka ovat samaa mieltä siitä, että vaikka Raahella on ollut ikävä maine subutex-kaupunkina, ei huumausaineiden käyttö ja myynti Raahessa poikkea nykyisin juurikaan muista paikkakunnista.

–Ei Raahe ole sen pahempi kaupunki kuin muutkaan, sanoo Luoto.

Päihdeklinikalla katsotaan, että kannabis on Raahessa ykkönen ja amfetamiini vienyt tilaa subutexin käytöltä.

Tutkimuskemikaalien eli muuntohuumeiden käyttö on Raappanan mukaan erityisen vaarallista. Käyttäjä ostaa niitä tietämättä, mitä ne ovat ja miten niitä pitäisi käyttää.

–Sieltä voi tulla mitä sontaa tahansa, Raappana sanoo.

Raahen yhdessä tuulivoimalassa osakasyrittäjänä ollut laulaja Jari Sillanpää jäi hiljattain kiinni vaarallisen kristalli-nimisen muuntohuumeen hallussapidosta.

–En tiedä, onko Raahessa kristallia. Uskon, että synteettisiä huumeitakin siellä on. Nykyisin käytettyjen aineiden kirjo on laaja, arvioi poliisia edustava Luoto.

Huumausaineiden käytön ennaltaehkäisy olisi Raappanasta tehokkain tapa korjata tilannetta. Se vähentäisi sairaaloiden kuormitusta.

–Hoidollinen työ on vain tulipalojen sammuttamista, hän sanoo.

Huumausaineista aiheutuu monenlaista riesaa. Ne liittyvät muuhun rikollisuuteen.

–Saattaa olla, että joitakin ryöstöjä tehdään, että saadaan velkoja maksettua. Oheisrikollisuus voi olla kovaa, ja se aiheutuu huumeista. Käyttäjistä ainakin osa on uhreja, jotka eivät pysty lopettamaan huumausaineiden käyttöä, myöntää poliisi.

Huumeet

Raahessa, Pyhäjoella ja Siikajoella tilastoitiin vuonna 2014 yhteensä 127 huumausainerikosta. Vuonna 2015 huumausainerikoksia oli 105 ja viime vuonna 95.

Tänä vuonna huumausainerikoksia on tullut tietoon 61, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Pyhäjoella huumausainerikoksia oli vuonna 2015 vain 2, viime vuonna 4 ja tänä vuonna 16. Poliisi ei osaa selittää tilastopiikkiä.

Raahen seudulla kuolee joka vuosi ihmisiä huumeisiin.

Poliisi etsii ja ratsaa kasvattamoita. Niitä löytyy vihjeiden perustella, ja poliisi toivoo lisää vihjeitä.

Kasvattamon voi tunnistaa peitetystä ikkunoista, huoneen folioimisesta lämmineristyksen vuoksi ja sähkönkulutuksen kasvusta. Kasvattamosta kantautuu päivästä toiseen ominaishaju.