Mainos: Tutustu Raahen Seutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

"Hyvä pappa ja hyvä Pent­ti!" – Sii­ka­joen köpöjen pe­leis­sä tär­kein­tä on hiki ja yh­des­sä­olo

Kun köpöt pelaavat lentopalloa Komppalinnassa, kannattajat jakavat pisteitä molemmille joukkueille. Vaikka samalla kertaa.

Nyt on Pasi Vikiön vuoro olla vaihdossa. Hänellä on sylissään veljen pojantytär Fanni Vikiö. Vasemmassa reunassa on pelaamassa Jari Bäckman. Keskiviikkoiltainen lentopallovuoro on suosittu. Viime keskiviikkoiltana pelaajia oli 16. Sitä edeltävällä viikolla osallistujia oli 12. Hannu Kähäri kertoo, että peleissä on säästytty aika hyvin loukkaantumisilta. Joku on saanut vammoja polveensa ja toinen on murtanut pikkurillinsä. Syöttö lähtee. Peli kulkee aika vauhdikkaasti, ja siinä on mukana lievää intosta.
Nyt on Pasi Vikiön vuoro olla vaihdossa. Hänellä on sylissään veljen pojantytär Fanni Vikiö. Vasemmassa reunassa on pelaamassa Jari Bäckman. Keskiviikkoiltainen lentopallovuoro on suosittu. Viime keskiviikkoiltana pelaajia oli 16. Sitä edeltävällä viikolla osallistujia oli 12.
Nyt on Pasi Vikiön vuoro olla vaihdossa. Hänellä on sylissään veljen pojantytär Fanni Vikiö. Vasemmassa reunassa on pelaamassa Jari Bäckman. Keskiviikkoiltainen lentopallovuoro on suosittu. Viime keskiviikkoiltana pelaajia oli 16. Sitä edeltävällä viikolla osallistujia oli 12.

Yleisö ei ole suuri, mutta kannatuksessa on mukana tunnetta ja harvinaista tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden tajua.

–Piste molemmille! Teillä meni nyt tosi hyvin tämä.

Köpöt ovat pelanneet Siikajoella lentopalloa parisenkymmentä vuotta. Tähän vuosimäärään päästään tarkan haarukoinnin jälkeen. Kannatusta saa myös neljännesvuosisata, mutta vakuuttavan todistelun jälkeen todetaan, että ainakaan vielä vuonna 1996 porukkaa ei ole ollut. Vakuuttavin aloitusvuosiehdokas on 1998.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lentopalloryhmän perustivat aikoinaan Reino Marjala ja Lasse Kaijankoski. Marjala sai idean kuntoutuksessa.

Nyt porukan vetäjänä on Hannu Kähäri. Hän aukaisee pelaajille oven ja kerää osallistumismaksun.

Tällä hetkellä porukan keski-ikä on jossain 65 vuoden hujakoilla.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Vuoro on keskiviikkoiltana puoli seitsemästä kahdeksaan. Salin reunalla kannustusjoukossa on pelaajien lapsenlapsia. He ovat jääneet paikalle oman salivuoronsa jälkeen.

Kovin vakavissaan ei pelata, vaan tärkeintä on hikistyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Pisteitä ei lasketa paitsi sen verran, että viimeisen pallon hävinnyt joukkue kerää verkot ja siivoa paikat.

–Kyllähän me laskettaisiin, mutta kukaan ei osaa kahta pidemmälle, Veikko Ketola sanoo.

–Pitäisi olla videovalvonta, joku huomauttaa.

Koko ikänsä lentopalloa pelannut Ketola toi aikanaan peliin mukaan ryhtiä. Ennen häntä kaikki saattoivat olla yhtä aikaa kentällä. Hänen ehdotuksestaan otettiin käyttöön vaihdot.

–Menee melkein tunti ennen kuin lämmetään. Ihan oikeasti, Ketola toteaa vaihtoon saapuessaan.

Puolentoista tunnin vuorosta ensimmäiset minuutit voisi käyttää lämmittelyyn, mutta sellaista ei nyt vain ole ollut tapana harrastaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kannatusjoukoilta tulee tarvittaessa kritiikkiäkin, vaikkapa liian suoraan ylöspäin lyödystä pallosta.

–Pappa! Mitä järkeä lyödä ylös, kun se ei liiku kuin ylös? Mitä järkeä?

Välillä pallo karkaa kentän laidalla olevaan sählymaaliin.

–Maali! Se oli maali!

Köpöissä pelaaminen vaatii keljuilun sietokykyä. Lehdistön paikallaolo saa pelaajat vähän varomaan puheitaan, mutta kommenttia annetaan ja saadaan joka tapauksessa aina tarpeen vaatiessa.

Kannattajien täytyy lähteä kotiin. Sellainen käsky tulee.

Ovelta huikataan papalle heit.