Isommat ri­kok­set edellä – jo­kais­ta pyö­rä­var­kaut­ta ei tutkita

Poliisin toimintapolitiikka on muuttunut vähitellen.

Jokaista pyörävarkautta ei lähdetä selvittämään lainkaan. Jokaista pyörävarkautta ei lähdetä selvittämään lainkaan.
Jokaista pyörävarkautta ei lähdetä selvittämään lainkaan.
Jokaista pyörävarkautta ei lähdetä selvittämään lainkaan.
Kuva: VESA JOENSUU

Pyörävarkaudet ja muut vastaavantyyppiset pienemmät rikokset jäävät nykyään entistä enemmän selvittämättä. Vaikka pyörävarkaudesta tehtäisiin rikosilmoitus, ei sitä aina lähdetä tutkimaan.

– Rikosilmoitukset menevät rikosten esikäsittely-yksikköön Ouluun, ja jos siellä katsotaan, että siinä on huonot lähdöt tutkinnalle, menee se pimeisiin (rikoksiin) saman tien, eikä siitä käynnistetä tutkintaa. Suurimmassa osassa pyörävarkauksista käy näin, rikosylikomisario Ilkka Piispanen Oulun poliisilaitokselta kertoo.

Tämä johtuu Piispasen mukaan toimintapolitiikan muutoksesta.

– Se on muuttunut niin, että nyt panostetaan tärkeimpiin rikoksiin. Kun taas pienempiin rikoksiin, jotka olisivat jopa selvitettävissä, ei panosteta. Pikku hiljaa on tullut tällaista muutosta. Se on aika yleismaailmallinen trendi, että pannaan asiakkaiden omalle vastuulle huolehtia siitä, ettei omaisuutta anasteta, kuten esimerkiksi pyöriä. Nyt edellytetään vartiointia ja turvakameroita. Jos esimerkiksi vanhuksen potkukelkka viedään, on se iso asia hänelle, mutta pääpoliisiaseman suunnasta kun katsotaan, ei se näytä isolta, Piispanen mainitsee.

Hän itse ei katso hyvällä tämänsuuntaista kehitystä.

– Tässä kohden olen konservatiivinen. Kyllä ne pitää selvittä, mitkä voidaan selvittää, Piispanen alleviivaa.

Myös Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta myöntää, että kaikkeen ei riitä aikaa.

– Suurimmaksi osaksi kysymys on siitä, mihin olemassa olevilla poliisin resursseilla kohdennetaan poliisin omaa toimintaa. Niin sanotut vakavat rikosasiat menevät kaiken edelle. Ei kaikkia pyörävarkauksia tutkita, se on sitä priorisointia.

Poliisiammattikorkeakoulu selvitti Helsingin Sanomien pyynnöstä niin sanottujen pimeiden rikoksien selvitysprosentteja eri kunnissa. Eli sellaisten rikosten, joissa tekijä ei ole jäänyt kiinni heti, eikä hänen henkilöllisyytensä ole selvillä.

Suomessa yli 80 kunnassa prosentti on tänä vuonna tammikuun alun ja syyskuun lopun välillä pyöreä nolla. Pyhäjoki on yksi näistä kunnista.

Pyhäjoella oli vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 20 pimeää omaisuusrikosta, kahdeksan varkautta ja kolme vahingontekoa. Näistä yksikään tapaus ei ole tilastojen mukana selvinnyt.

Nämä tilastot selittyvät Piispasen mukaan juurikin toimintapolitiikan muuttumisella, eli keskitytään isompien rikoksien ratkomiseen. Poliisin resurssipula on myös ilmeinen.

– Sekin on totta, että jos tätä tahtia resursseja viedään, ei me keretä tekemään. Pitää miettiä sitä, että millä tutkinnoilla ja rikosasioiden selvittämisillä on paras yhteiskunnallinen vaikuttavuusarviointi, Piispanen kysyy.

Kesällä Raahen seutukunnassa liikkui poliisin mukaan ammattirikollisia, jotka etsivät sopivia asuntomurtokohteita. Piispanen kertoo, että heitä on edelleen liikkeellä.

– On niitä edelleen. Ne tulevat aina ryppäänä, Piispanen mainitsee.

Myös Karnaranta vahvistaa tämän.

– Ylipäätään koko polisiilaitoksen alueella tämäntyyppistä rikollisuutta, mihin liittyy etukäteistiedustelutoimintaa, tapahtuu ympäri vuoden.

Rikosten selvittämisprosentit

Niin sanottujen pimeiden rikosten selvittämisprosentit tammikuu-syyskuu 2018. Suluissa rikosten määrä.

Raahe: omaisuusrikokset: 17 % (253), varkaudet 9 % (64), vahingonteot 8 % (63).

Pyhäjoki: omaisuusrikokset: 0 % (20), varkaudet: 0 % (8), vahingonteot: 0 %, (3).

Siikajoki: omaisuusrikokset: 28 % (47), varkaudet: 24 % (21), vahingonteot: 0% (11).

Poliisiammattikorkeakoulu kokosi tiedot Helsingin Sanomien pyynnöstä.